Bysanttilainen filosofia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Bysanttilainen filosofia viittaa Bysantin valtakunnassa toimineiden filosofien ja oppineiden harjoittamaan filosofiaan. Bysantin aika kattoi kreikkalaisen kulttuuripiirin keskiajan, ajan noin 500-luvulta 1400-luvulle, ja bysanttilainen filosofia edustaa näin kreikkalaisen maailman keskiaikaista filosofiaa.
Bysanttilainen ajattelu kehittyi itsenäisesti riippumatta latinankielisen lännen ajattelusta.[1] Bysanttilaisen kulttuurin ja ajattelun kaksi pääpiirrettä olivat hellenistinen rationalismi ja kristillinen perinne.[2] Bysanttilaista filosofiaa luonnehtii tiivis yhteys kristilliseen todellisuuskäsitykseen ja teologiaan, mutta se sai paljon vaikutteita ja ajatuksia antiikin kreikankielisistä filosofisista teksteistä, erityisesti Platonilta, Aristoteleelta ja uusplatonisteilta. Rajan vetäminen bysanttilaisen filosofian ja antiikin filosofian välillä, samoin kuin bysanttilaisen filosofian ja teologian välillä, ei olekaan suoraviivaista.[3] Toisaalta bysanttilaisesta filosofiasta on mahdollista erottaa myös antiikin ajattelun edelleenkehittelyä irrallaan kristillisestä ajattelusta.[4] Bysanttilaisen ajattelun perinne on säilynyt itäisen kristikunnan luostareissa ja yleisesti ortodoksisen maailman teologiassa.[2]