Buddhalainen kasvissyönti on tapa noudattaa kasvisruokavaliota buddhalaisesta näkökulmasta. Sitä noudattavat etenkin mahayana-suuntauksen munkit sekä tiettyyn pisteeseen asti myös maallikot. Buddhalaisuudessa ei ole yhtä oikeaa tapaa noudattaa kasvisruokavaliota. Keskustelu buddhalaisesta kasvissyönnistä keskittyy etupäässä siihen, saavatko munkit ja maallikot syödä lihaa ja millä perustein.
Buddhalaisuuteen kääntynyt Ašoka noudatti kasvisruokavaliota, ja määräsi rangaistuksia niille, jotka uhrasivat eläimiä.[1] Siddhartha Gautama sen sijaan söi lihaa.[2]
Alkoholin käyttöä on buddhalaisuuden mukaan pyrittävä välttämään, sillä se sumentaa ajattelua, mikä puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi meditaation harjoittamista. Myös erilaisia sipuleita ja muista väkevistä mausteita pyritään välttämään, koska ne kiihottavat aisteja.[3].
Lihan syöminen yleisesti
Buddhalaiset sutrat eivät suoranaisesti kiellä lihan syömistä keneltäkään. Varhaisessa buddhalaisuudessa sutrat kuitenkin kehottavat välttämään tuntevien olentojen syömistä.[4] Bhutanissa metsästys ja kalastus on kielletty.[5]
Suurin osa buddhalaisista munkeista, monia mahayana-luostareita lukuun ottamatta, syö lihaa.[6] Munkit eivät pääsääntöisesti saa kieltäytyä heille tarjotuista liharuoista, koska heidän on tarkoitus elää almuilla. Poikkeus tehdään kuitenkin silloin, jos munkin on syytä epäillä, että kyseinen eläin on tapettu juuri hänen ruokkimisekseen.[2]
Haaskan syömisen ei katsota kerryttävän negatiivista karmaa, toisin kuin esim. metsästämisen.[6]
Buddhalaisuuden suuntaukset
Theravada
Pääsääntöisesti theravadan harjoittajien oletetaan noudattavan kasvisruokavaliota, mutta olosuhteiden vuoksi lihan syömistä ei suljeta pois.[7]
Seuraavien eläinten lihaa ei tule syödä: ihminen, hevonen, elefantti, koira, käärme, leijona, tiikeri, leopardi, karhu ja hyeena. Kolmea ensimmäistä pidetään liian pyhinä. Muiden katsotaan olevan liian vastenmielisiä tai vaarallisia.[8]
Mahayana
Mahayana-buddhalaiset noudattavat kasvisruokavaliota kaikkein tiukimmin. Lihasta ei kuitenkaan ole tapana kieltäytyä sitä tarjottaessa.[9] Mahayana-sutrat, kuten esim. Lankavatara, opettaa kasvissyönnin puolesta.[10]
Japanin keisari Tenmu kielsi naudan, hevosen, koiran, kanan ja apinan lihan syömisen huhtikuusta syyskuusta välisenä aikana. Myöhemmin kielto laajeni koskemaan koko vuotta. Lihasta luopuminen oli siinä mielessä helppoa, koska lihalla ei ollut keskeistä roolia japanilaisessa keittiössä. Kalaa sen sijaan syötiin yleisesti. Tenmun asettama kielto kumottiin Meiji-restauraation yhteydessä, ja vuonna 1872 keisari Meiji söi lihaa uudenvuodenateriallaan.
Vajrayana
Vajrayana ja sitä kautta tiibetinbuddhalaisuus lähtee käytännönläheisyydestä: Tiibet on ympäristö, jossa maanviljelys ei toimi isossa mittakaavassa. Näin ollen liha ja maitotuotteet ovat isompi osa ruokavaliota kuin buddhalaisuudessa keskimäärin.
Dalai-lama ei vastoin yleistä harhaluuloa ole kasvissyöjä, vaan syö myös lihaa. Hän pyrki noudattaman lakto-ovovegaanista ruokavaliota paettuaan Tiibetistä, mutta joutui pian ottamaan lihan takaisin ruokavalioonsa terveyssyistä. Hänen on kerrottu syövän lihaa muutaman kerran viikossa sekä silloin, kun hänelle sitä tarjotaan ulkomailla.[11]
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
