tietosanakirja From Wikipedia, the free encyclopedia
Bolšaja sovetskaja entsiklopedija (ven. Больша́я сове́тская энциклопе́дия, lyhenne БСЭ, BSE)[1] eli Suuri neuvostotietosanakirja on suurin ja kattavin Neuvostoliitossa ilmestynyt venäjänkielinen tietosanakirja. Siitä on julkaistu kolme laitosta. Ensimmäinen, 66-osainen laitos ilmestyi vuosina 1926–1947, toinen 51-osainen julkaistiin vuosina 1950–1958 ja kolmas, 30-osainen laitos vuosina 1969–1978.
Ajatus neuvostoliittolaisen tietosanakirjan julkaisemisesta syntyi vuonna 1923 akateemikko Otto Schmidtin aloitteesta. NKP(b):n politbyroo nimitti seuraavana vuonna Schmidtin alun perin 20–25-osaiseksi suunnitellun hakuteoksen päätoimittajaksi. Vuonna 1925 puolueen keskuskomitea ja Neuvostoliiton toimeenpaneva keskuskomitea perustivat sen julkaisua varten valtiollisen[2] Sovetskaja entsiklopedija -kustannusliikkeen[3]. Teoksen laatimiseen osallistui joukko maan huomattavimpia tiedemiehiä sekä myöhemmin Stalinin vainoissa menehtyneitä puoluejohtajia[2].
Tietosanakirjan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1926. Kaikkiaan 66 osaa (65 numeroitua osaa ja Neuvostoliittoa käsittelevä numeroimaton osa) käsittävä teos valmistui kokonaan vasta vuonna 1947. Sen sisältö keskittyy talouteen, politiikkaan ja neuvostoyhteiskuntaan. Teoksessa on yhteensä 65 000 artikkelia, 12 000 kuvaa ja yli tuhat karttaa. Osien painosmäärät vaihtelevat 50 000 ja 80 000 kappaleen välillä.[4]
Samanaikaisesti ensimmäisen suuren tietosanakirjan kanssa Sovetskaja entsiklopedija julkaisi kaksi laitosta ”Pientä neuvostotietosanakirjaa” (Malaja Sovetskaja entsiklopedija) sekä joukon erikoisalojen hakuteoksia, joiden laatimista jatkettiin myös seuraavina vuosikymmeninä[2].
Neuvostoliiton ministerineuvosto teki päätöksen Suuren neuvostotietosanakirjan toisen laitoksen julkaisemisesta helmikuussa 1949. Tietosanakirjakustantamo järjestettiin uudelleen ja sen toimintaedellytyksiä parannettiin huomattavasti.[2] Yhteensä 51 osaa (49 aakkosellista osaa, Neuvostoliittoa käsittelevä 50. osa ja yksi lisäosa) käsittävä teos ilmestyi vuosina 1950–1958. Sen painos oli 250–300 tuhatta kappaletta. Toinen laitos sisältää noin 100 000 artikkelia, joista yli 40 % on varustettu kirjallisuusluetteloin. Aikaisemmasta poiketen tietosanakirjassa on paljon pieniä artikkeleita. Kuvia on 40 852 ja karttoja 2362 kappaletta. Vuonna 1960 julkaistiin vielä kaksi hakuosaa. Toisen laitoksen päätoimittajina toimivat Neuvostoliiton tiedeakatemian presidentti Sergei Vavilov vuosina 1949–1951 ja vuodesta 1951 lähtien akateemikko Boris Vvedenski.[4]
Edeltäjänsä tavoin tietosanakirjan toinen laitos heijastaa Neuvostoliiton poliittisessa elämässä ja ideologiassa tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi Lavrenti Berijan pidätyksen ja kuolemantuomion jälkeen vuonna 1953 tietosanakirjan tilaajille lähetettiin ylimääräisiä sivuja, joilla oli tarkoitus korvata jo aikaisemmin ilmestynyt Berijaa käsittelevä artikkeli.[5] Sen paikalle tuli artikkeli Beringinsalmesta.[6] Myöhemmin tällaisesta käytännöstä luovuttiin, mutta politiikan muutokset heijastuivat yhä teoksen sisällössä. Niinpä sen ensimmäisissä osissa suhtaudutaan jyrkän kielteisesti Titon Jugoslaviaan, mutta myöhemmin sävy muuttui positiiviseksi. Samoin esimerkiksi Kalmukiaa ja kalmukkeja käsiteltiin vasta lisäosassa sen jälkeen kun heidät oli vuonna 1956 rehabilitoitu.
Pääteoksen toisen laitoksen valmistuttua Sovetskaja entsiklopedija julkaisi vuosina 1958–1960 kolmannen ja viimeisen laitoksen Pienestä neuvostotietosanakirjasta. Kymmenosainen teos käsitti noin 50 000 artikkelia ja se ilmestyi 290 000 kappaleen painoksena.[7] Vuonna 1957 alettiin julkaista ajankohtaisia tietoja sisältänyttä ”Suuren neuvostotietosanakirjan vuosikirjaa” (Ježegodnik Bolšoi sovetskoi entsiklopedii)[8]. Vuodesta 1953 lähtien julkaistiin myös useita 1–3-osaisia hakuteoksia (Entsiklopeditšeski slovar, Sovetski entsiklopeditšeski slovar, Bolšoi entsiklopeditšeski slovar).
NKP:n keskuskomitea päätti tietosanakirjan kolmannen laitoksen julkaisemisesta helmikuussa 1967. Vuosina 1969–1978 ilmestynyt teos käsittää 30 osaa ja yli 100 000 hakusanaa[4]. Kahtena kirjana ilmestyneen 24. osan toinen kirja on kokonaisuudessaan omistettu Neuvostoliitolle. Päätoimittajana toimi akateemikko Aleksandr Prohorov. Tietosanakirja ilmestyi poikkeuksellisen suurena 630 000 kappaleen painoksena.[2] Vuonna 1981 julkaistiin vielä aakkosellinen hakuosa.
Yhdysvaltalainen Macmillan Publishers julkaisi Suuren neuvostotietosanakirjan kolmannen laitoksen englanninkielisen käännöksen vuosina 1973–1983[9] nimellä Great Soviet Encyclopedia. Teos on käännetty myös kreikaksi ja Neuvostoliittoa käsittelevä osa on julkaistu useissa eri maissa. Alkuperäinen venäjänkielinen versio on saatavana CD-romina[10] ja luettavissa Internetissä.
Eri neuvostotasavalloissa julkaistiin 1950-luvulta lähtien omakielisiä tietosanakirjoja. Esimerkiksi Virossa ilmestyi ensimmäinen kahdeksanosainen Eesti nõukogude entsüklopeedia (”Viron neuvostotietosanakirja”) vuosina 1968–1976. Sen vuonna 1985 aloitettu toinen laitos valmistui vuonna 2006 nimellä Eesti entsüklopeedia (”Viron tietosanakirja”).
Venäjällä Suuren neuvostotietosanakirjan kustannusliike muutti vuonna 1991 nimensä Bolšaja Rossijskaja entsiklopedijaksi (”Suuri venäläinen tietosanakirja”)[2]. Se tuottaa nykyään samannimistä tietosanakirjaa, jonka valmistelu käynnistyi vuonna 2002 Vladimir Putinin asetuksella. Hankkeen johdossa on Venäjän tiedeakatemian presidentti Juri Osipov ja siihen osallistuu lukuisia muita tiedeakatemian jäseniä. Kolmekymmentäosaiseksi suunnitellusta sarjasta oli vuoteen 2011 mennessä valmistunut 19 osaa.[11]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
