Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta.[1][2]
Tämä artikkeli käsittelee tietosanakirjaa yleisesti. Vuodesta 1909 alkaen ilmestyttä tietosanakirjaa käsittelee artikkeli Tietosanakirja (1909).
Tietosanakirja voi olla yleinen ja sisältää tietoa useista eri aiheista, tai se voi keskittyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten taiteeseen tai tekniikkaan. Tietosanakirja-artikkeleiden pituus voi vaihdella teoksesta riippuen muutamasta lauseesta useiden sivujen mittaisiin esseisiin.
Sana ensyklopedia johtuu kreikan sanoista enkyklios (”kehämäinen”) ja paideia (”opetus”). Ensyklopedian oli määrä kattaa vapaalle miehelle tarpeellinen yleissivistys.
Tietosanakirjalla oli rooli Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789. Niin sanotut ensyklopedistit muokkasivat suuren ranskalaisen tietosanakirjan Encyclopédien avulla mielialoja kuningasvaltaa vastaan. Teoksen toimittajat Denis Diderot ja Jean le Rond d’Alembert antoivat artikkelien kirjoittajien julkaista siinä piilotetusti poliittisia ja uskonnonvastaisia kannanottoja. Kannanotot oli piilotettava, koska erityisesti uskonnolliset piirit vastustivat kirjasarjan julkaisua ja vaativat sen takavarikointia.[5]
Suomessa painettujen tietosanakirjojen julkaisu on tyrehtynyt internetin ilmaisen aineiston vuoksi.[6][7]
Vuonna 2023 englanninkielisen maailman ainoa painetussa muodossa julkaistava tietosanakirja on chicagolainenThe World Book Encyclopedia. Se saattaa olla koko maailman viimeinen paperinen tietosanakirja. Vuoden 2023 versiossa on 17 000 artikkelia 14 000 sivulla 22 niteessä. [8]
Tietojätti, yksiosainen Gummeruksen julkaisema tietosanakirja (useita painoksia). Samaan aineistoon pohjautuu Tietosanakirja: A-Ö, Gummerus, 1997 – 10. p. 2004
”Kannanoton piilottaminen tehtiin esimerkiksi niin, että artikkeli oli teeskennellyn naiivi, liioitteleva tai siinä oli viittaus artikkeliin, jossa oli täysin vastakkainen näkemys asiaan. Niinpä lapsen kuolemasta todettiin, että aidon kristityn on iloittava lapsensa kuolemasta, koska kuolema suo lapselle ikuisen autuuden.” Otavan suuri maailmanhistoria 12. Valistuksen aika, s. 206. (Erling Bjøl (päätoimittaja)) Suomentanut Heikki Eskelinen.Helsinki:Otava, 1985.ISBN951-1-08415-1
Tiikkaja, Samuli:Internet tappoi suomalaiset tietosanakirjat – myös netissä.Helsingin Sanomat,26.3.2012, s. C 1.Artikkelin verkkoversio. (Internet Archive)