Bolšoi-teatteri
ooppera- ja teatteritalo Moskovassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Bolšoi-teatteri (ven. Большой театр, Bolšoi teatr, ’Suuri teatteri’) on teatteri- ja oopperatalo Moskovassa Venäjällä. Näytelmien ja oopperoiden lisäksi teatterissa esitetään myös balettiesityksiä. Teatterin alkuperäisen rakennuksen suunnitteli vuonna 1820 arkkitehti Joseph Bové.[1]
Bolšoi-teatteri aloitti toimintansa Moskovan syyttäjän ruhtinas Pjotr Urusovin yksityisenä teatterina. Vuonna 1776 keisarinna Katariina II allekirjoitti ja myönsi ruhtinaalle ”etuoikeuden” järjestää teatteriesityksiä, naamiaisia, tanssiaisia ja muita viihdemuotoja kymmenen vuoden ajaksi. Vuonna 1805 Moskovaan päätettiin perustaa teatteriosasto Pietarin keisarillisten teatterien osaston ”linjan mukaisesti”. Vuonna 1806 Moskovan teatteri sai keisarillisen aseman, joka kuului keisarillisten teatterien yhteiseen osastoon.[1]
Vuosina 1822–1823 Moskovan teatterit poistettiin yhteisestä keisarillisten teatterien osastosta ja luovutettiin Moskovan kenraalikuvernöörille, jolle annettiin valtuudet nimittää Moskovan keisarillisten teattereiden johtajat.[1] Malyi-teatteri (Pieni teatteri) rakennettiin vuonna 1824 samalle Teatteriaukiolle Bolšoin kanssa. Vuonna 1842 Moskovan teatterit joutuivat jälleen keisarillisten teatterien yhteisen pääosaston alaisiksi. Säveltäjä Aleksei Verstovski nimitettiin Moskovan teatterin toimiston johtajaksi. Vuodet, jotka hän oli ”komennossa” (1842–1859) tunnettiin ”Verstovskin aikana”.[1]
Vuoteen 1883 asti keisarillisilla teattereilla oli valtion tiukan valvonnan alaisuudessa monopoli tuotantoon Venäjän kahdessa suuressa kaupungissa, Moskovassa ja Pietarissa. Vasta valtion teatteriryhmät, kuten Moskovan Bolšoi, jatkoivat ammattimaisimpien tuotantojen tarjoamista.[2]
Bolšoi-teatteri on toiminut ensiesityspaikkana monelle historialliselle teokselle. Muun muassa Pjotr Tšaikovskin baletit Joutsenlampi ja Pähkinänsärkijä sekä ooppera Patarouva saivat ensiesityksensä Bolšoissa. Teatterin ylikapellimestareista tunnetuimmat ovat Jevgeni Svetlanov, Gennadi Roždestvenski ja Juri Simonov.
Suomalainen Alma Fohström oli kiinnitettynä oopperan primadonnaksi vuosina 1890–1899.[3]
Keisarillisen Bolšoi-teatterin viimeinen esitys pidettiin 28. helmikuuta 1917. Valtion Bolšoi-teatteri avasi ovensa yleisölle helmikuun vallankumouksen jälkeen 13. maaliskuuta 1917. Teatterin nimi muuttui vuonna 1919 Akateemiseksi Bolšoi-teatteriksi. Vuonna 1922 bolševikkihallitus päätti, että teatterin sulkeminen ei ollutkaan taloudellisesti kannattavaa. Teatteria oli käytetty hallituksen omiin tarpeisiin: yleisvenäläiset neuvostokongressit, yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean istunnot ja Kominternin kongressit pidettiin Bolšoi-teatterissa. Juuri tämän teatterin näyttämöltä julistettiin Neuvostoliiton syntysanat.[1]
Teatterin ylikapellimestari Aleksandr Vedernikov ilmoitti 13. heinäkuuta 2009 eroavansa tehtävästä.[4][5] Ylikapellimestari Tugan Sohijev ilmoitti eroavansa tehtävästään 6. maaliskuuta 2022 Ukrainan sodan vuoksi.[6]
Paikalla on ollut teatteri 1700-luvulta asti.[7] Nykyinen teatteritalo on alun perin vuodelta 1820 ja Joseph Bovén suunnittelema. Se rakennettiin uudelleen tulipalon jälkeen arkkitehti Alberto Cavosin suunnitelmien mukaan vuonna 1856. Vajoavia perustuksia jouduttiin paaluttamaan uudelleen 1890-luvulla.[1]
Vuonna 1921 teatterirakennuksen kunto todettiin katastrofaaliseksi. Päätettiin tehdä hätäkorjaus arkkitehti Ivan Rerbergin johdolla. Samaan aikaan vahvistettiin katsomon perustuksia, kunnostettiin pukuhuoneita, suunniteltiin uusia portaikkoja sekä rakennettiin uusia harjoitus- ja pukuhuoneita. Vuonna 1938 näyttämö rakennettiin uudelleen. Teatterin tarvitsemille lisärakennuksille saatiin tilaa purkamalla läheinen kortteli ja lisättiin paloturvallisuus- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Kunnostustöitä viivytti pommitus lokakuussa 1941, jonka jälkeen kunnostustyöt aloitettiin uudelleen talvella 1942. Syksyllä 1943 teatteri avattiin yleisölle uudelleen sitten vuoden 1917 ja siellä esitettiin Mihail Glinkan ooppera Elämä tsaarin puolesta.[1]
Uusi pieni näyttämö avattiin vuonna 2002.[8] Teatterin jo 1970–1990-luvuilta lähtien vajonneiden perustusten vuoksi[1] rakennus uusittiin perusteellisesti vuosina 2005–2011.[9] Teatterirakennus ja sen edessä oleva Apollon patsas on kuvattu sadan ruplan setelissä.[10]
- Samuil Samosud (1936–1942)
- Ari Pazovski (1943–1948)
- Nikolai Golovanov (1948–1953)
- Aleksandr Melik-Pašajev (1953–1963)
- Jevgeni Svetlanov (1963–1965)
- Gennadi Roždestvenski (1965–1970)
- Juri Simonov (1970–1985)
- Aleksandr Lazarev (1987–1995)
- Peter Feranec (1995–1998)
- Mark Ermler (1998–2000)
- Aleksander Vedernikov (2001–2009)[5][4]
- Leonid Desjatnikov (2009–2010)
- Vasili Sinaiski (2010–2013)
- Tugan Sohijev (2014–2022)[6][11]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
