Pjotr Tšaikovskin säveltämä baletti From Wikipedia, the free encyclopedia
Joutsenlampi (ven. Лебеди́ное о́зеро, Lebedinoje ozero) on ensimmäinen Pjotr Tšaikovskin säveltämistä kolmesta baletista. Se on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista ja arvostetuimmista baleteista.[1]
| Joutsenlampi | |
|---|---|
 |
|
| Koreografi | Julius Reisinger |
| Säveltäjä | Pjotr Tšaikovski |
| Perustuu | Siegfried taru, joutsenneidot taru |
| Ensi-ilta |
4. maaliskuuta 1877 Bolšoi-teatteri, Moskova |
| Alkuperäinen seurue | Keisarillinen baletti |
| Roolit | Pelageia Karpakova (Odette/Odile), Stanislav Gillert (Siegfried), Sergei Sokolov (Von Rothbart). |
Baletin tilasi säveltäjältä Bolšoi-teatterin johtokunta keväällä 1875. Sävellystyö alkoi elokuussa 1875 ja teos valmistui huhtikuussa 1876. Muutoksia ja korjauksia tehtiin vielä vuonna 1877.[2]
Keskiaikaisen Saksan joutsenritarin eli Siegfriedin taruun ja joutsenneitojen (Schwanenjungfrauen) legendaan pohjaavan libreton kirjoitti dramatisti Vladimir Begitšev.[2] Alkuperäisen Joutsenlammen kantaesitys oli Moskovan Bolšoi-teatterissa 4. maaliskuuta 1877 (J: 20. helmikuuta).[3] Päärooleissa tanssivat Pelageia Karpakova (Odette/Odile), Stanislav Gillert (Siegfried) ja Sergei Sokolov (Von Rothbart).[2] Koreografian teki tšekkiläinen balettimestari Julius Reisinger.[3] Teos säilyi teatterin ohjelmistossa vuoteen 1883 saakka, kunnes sitä varten tehdyt monimutkaiset puvut hajosivat.[4]
Tšaikovskin kuoleman jälkeen balettia uudistivat hänen veljensä Modest Tšaikovski ja kapellimestari Riccardo Drigo. Ensin tehtiin uusi koreografia baletin toisesta näytöksestä Tšaikovskin muistoksi vuonna 1894 järjestettyyn esitykseen Mariinski-teatteriin Pietariin. Koreografiksi tuli balettimestari Lev Ivanov, koska silloinen pääbalettimestari Marius Petipa oli sairastunut.
Kokonaisena baletti saatettiin näyttämölle uudestaan Mariinski-teatterissa 27. tammikuuta 1895 (J: 15. tammikuuta).[3] Petipa vastasi sen ensimmäisen ja kolmannen näytöksen koreografiasta, joissa liikutaan todellisuustason hovimaailmassa, ja Ivanov teki toisen näytöksen lisäksi koreografian neljänteen näytökseen, jotka molemmat kuvaavat epätodellista lumottujen joutsenten maailmaa lammen rannalla. Uudistettu baletti sai mairittelevat arvostelut, ja sitä pidettiin mestariteoksena.[5] Päärooleissa tanssivat Pierina Legnani (Odette/Odile), Pavel Gerdt (Siegfried) ja Aleksei Bulgakov (Von Rothbart).[3] Nykyisin baletista esitetään useimmin tätä Tšaikovskin kuoleman jälkeen uudistettua versiota, joka on lyhyempi kuin alkuperäinen.[1][5]
Nykyisten esitysten koreografia perustuu useimmiten Petipan ja Ivanovin tekemään nelinäytöksiseen versioon vuodelta 1895. Baletista on tehty myös useita erilaisia modernisointeja. Balettia ei ennen vuotta 1922 esitetty kokonaisuudessaan Venäjän ulkopuolella muuten kuin venäläisen baletin vierailunäytöksinä.
Joutsenlammen Suomen kantaesitys 17. tammikuuta 1922 oli samalla koko Suomalaisen Oopperan baletin ensimmäinen balettiesitys ja maailman ensimmäinen ulkomainen produktio. Odette/Odilena oli Mary Paischeff ja Siegfriedina itse balettimestari George Gé.[6][7] Lontoossa ensi-ilta oli vuonna 1937, päärooleissa Alicia Markova ja Robert Helpman. Yhdysvaltojen ensi-ilta oli San Franciscossa vuonna 1940.[2] Ruotsissa Joutsenlammen ensi-ilta Tukholmassa vuonna 1946 oli Suomalaisen Oopperan baletin vierailuesitys.[6]
Joutsenlammen eri versioita on esitetty Suomessa Kansallisbaletin toimesta yli 700 kertaa[8]. Kansallisbaletin yhdestoista versio sai ensi-iltansa tammikuussa 2022.[9]
Baletin yleensä kaksoisroolina esitetty ”Odette-Odile” on eräänlainen mestarinäyte naistanssijoille. He saavat Odettena näyttää lyyrisen puolensa ja Odilena temperamenttisen taituruutensa.[5] Odilen koreografiaan kuuluvat usein myös kuuluisat 32 fouettéta – käännöstä yhdellä jalalla toisen ottaessa vauhtia – joista on tullut ballerinojen teknisen taituruuden mittari.[10] Odette-Odilen roolistaan ovat tulleet kuuluisiksi prima ballerinat kuten Mathilde Krzesinska, Olga Preobrajenska, Tamara Karsavina, Anna Pavlova, Galina Ulanova, Maija Plitsetskaja, Margot Fonteyn, Natalia Makarova, Alicia Alonso, Altynai Asylmuratova ja Cynthia Gregory. Uusinta sukupolvea edustaa pietarilaisen St Petersburg Balletin primaballerina Irina Kolesnikova.[11]
Elokuva Black Swan kertoo ballerinasta, jolle mustan joutsenen Odilen roolin tanssiminen tuottaa vaikeuksia.
Joutsenlampi kertoo keskiajan Saksaan sijoittuvan tarinan[2] Siegfried-nimisestä prinssistä ja joutseniksi taiotuista neidoista. Ilkeä velho von Rothbart on noitunut neidot joutseniksi, ja he saavat ihmismuotonsa takaisin vain öisin. Taika raukeaa, jos joku lupaa rakastaa neitoa ikuisesti.
Baletti alkaa prinssi Siegfriedin viettäessä 21-vuotissyntymäpäiviään. Prinssin äiti ilmoittaa, että hänen on aika mennä naimisiin, ja puoliso on valittava seuraavana päivänä vietettävissä tanssiaisissa. Siegfried ei ole asiasta innoissaan. Illan tullen hän lähtee metsästämään jousellaan ja näkee joutsenparven lentävän taivaalla, ja lammen rannalle mennessään hän löytää joutsenet vedestä. Siegfriedin hämmästykseksi joutsenet muuttuvat kauniiksi neidoiksi, ja hän rakastuu saman tien parvea johtavaan Odetteen. Odette kertoo prinssille naisille langetetusta lumouksesta, ja prinssi lupaa pelastaa hänet. Pienet joutsenet tanssivat lumoavan tanssinsa suuren rakkauden kunniaksi.
Seuraavana päivänä vietetään tanssiaisia. Yllättäen paikalle saapuu valepukuinen velho von Rothbart ja hänen tyttärensä musta joutsen Odile, joka näyttää aivan prinssin tapaamalta Odettelta. Prinssi ei huomaa huijausta ja kosii Odilea. Prinssin kosittua huijaus paljastuu, kun Odette ilmestyy hänelle ja prinssi syöksyy etsimään Odettea. Hän löytää Odetten ja anoo tältä anteeksiantoa. Odette antaa prinssille anteeksi, mutta kertoo, että hänen itsensä on kuoltava. Velho von Rothbartin saapuessa lammelle Odette heittäytyy veteen ja prinssi seuraa häntä kuolemaan. Tämä rakkaudenosoitus tappaa velhon.
Baletista on tehty myös versioita, joissa on onnellinen loppu. Yksi tunnetuimpia niistä lienee venäläisen koreografin Alla Šeleštin Suomen Kansallisoopperalle ohjaama versio, jonka Odette-Odilena nähtiin muun muassa bulgarialainen Vera Kirova.
.jpg)
Joutsenlammella on erityinen merkitys venäläisessä sensuurissa.[12]
Vuonna 1982 televisiokanavat esittivät Joutsenlampea Leonid Brežnevin kuoltua. Vuonna 1991 Joutsenlampi pyöri televisiossa, kun vanhoillisia kommunisteja edustanut juntta yritti kaapata vallan puoluejohtaja Mihail Gorbatšovilta.[12]
Kun Venäjän johtoa kritisoineen TV6:n lähetys pantiin poikki ja toimituksesta katkaistiin sähköt vuonna 2002, katsojille näytettiin Joutsenlampea[13][14].
Kun Venäjän hallinto oli hyökännyt Ukrainaan 2022 ja sensuroinut maan viimeisenkin riippumattoman median Novaja Gazetan, lehden kanteen valittiin kuva Joutsenlampi-baletista.[12]
Itsenäinen venäläinen Dožd-kanava pyöritti Joutsenlampea, ennen kuin joutui lopettamaan toimintansa 2022.[15][16]
Toimittaja Jussi Konttisen mukaan: "Kun Joutsenlampi alkaa, venäläinen tietää, että tärkein jää kertomatta".[12] Elina Ylä-Mononen kirjoittaa: "Joutsenlampi TV:ssä tarkoittaa, "on jotain mitä sinun ei haluta näkevän" tai toisaalta "johtaja on kuollut"."[17]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
