Beryslav
kaupunki Hersonin alueella Ukrainassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Beryslav (ukr. Берислав) on kaupunki Hersonin alueella Ukrainan eteläosassa.[2][1][3][4] Kaupunki on Beryslavin piirin (95 967 as., 2021) hallinnollinen keskus.[5][1][6] Kaupungin asukasluvuksi arvioitiin 12 123 (2021).[6]
Beryslav (Берислав) |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Beryslav |
|
Koordinaatit: 46.8371°N, 33.4219°E |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Hersonin alue |
Piiri | Beryslavin piiri |
Kirjallinen maininta | 1400-luku |
Kaupungiksi | 1938 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Kokonaispinta-ala | 32,12 km² |
Väkiluku (2021) | 12 123 |
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo |
Beryslav sijaitsee Dnepriin padotun Kah’ovkan tekojärven oikealla eli luoteisrannalla (vastarannalla sijaitsee Kah’ovka), 75 kilometriä aluekeskus H’ersonista itään.[1][3][4]
Paikkakunnalla on ollut ihmisasutusta jo muinaisista ajoista. Kirjalliset merkinnät alkavat 1400-luvulta ja mainitsevat liettualaisten Vytautasin tulliksi kutsutun varustuksen. 1400-luvun puolivälissä krimintataarit valtasivat seudun, 1500-luvun lopulla vuorostaan turkkilaiset. Turkkilaiset rakensivat Kizikermenin linnoituksen (Kazy-Kermen, "neidon linnoitus") suojatakseen Etelä-Ukrainan maita Zaporižžjan kasakoilta. Venäjän Turkin sotaa (1768-1774) seuranneessa Kutšuk Kainardžin rauhassa (1774) Kizikermen liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Paikkakunnan nykynimi otettiin käyttöön vuonna 1784. 1700-luvun lopussa sinne asettui muuttoväkeä Pultavan ja Tšernihivin kuvernementeista. Kaupungin aseman Beryslav sai vuonna 1938.[1][2][3]
- Kaiverrus Kizikermenin linnoituksen piirityksestä (1697) Ivan Mazepan ja Boris Šeremetevin yhteisjoukoin.
- Beryslavin kasakkakirkko.