kirjasarjan kuvitteellisia paikkoja From Wikipedia, the free encyclopedia
Tämä artikkeli kertoo J. K. Rowlingin keksimistä ja Harry Potter -kirjasarjassa esiintyvistä kuvitteellisista paikoista.
Kalmanhanaukio 12 Lontoossa (engl. Number 12, Grimmauld Place) on muinaisen ja puhdasverisen Mustan perheen kodin osoite ja nimi. Se esiintyy ensimmäisen kerran viidennessä kirjassa.
Kalmanhanaukio 12:ssa on Mustan perheen sukupuu ja lumottu muotokuva Walburga Mustasta, Siriuksen äidistä. Vanha Oljo on lojaali Rouva Mustan muotokuvalle. Talossa on myös muiden Mustan perheeseen kuuluvien henkilöiden muotokuvia, muun muassa Phineas Nigellus Musta, joka on entinen Mustan perheen pää ja vähiten suosittu Tylypahkan rehtori. Talon portaikon reunustaa koristavat edellisten kotitonttujen päät.
Kalmanhanaukiolla on useita turvallisuusjärjestelyjä: siellä on anti-ilmiintymisloitsuja, se on karttaamaton sekä naamioitu jästeiltä ja muilta asiaankuulumattomilta. Seitsemännessä kirjassa huomautetaan, että naapurit olivat jo kauan sitten sopeutuneet tosiasiaan, että kadun talojen numerointi hyppää 11:stä 13:een, ja numero 12 puuttuu välistä. Talo on niin turvallinen kuin mikä tahansa taika-asunto voi olla, ja sinne mahtuu huomattava määrä ihmisiä. Siitä syystä talo valittiin ja kunnostettiin Feeniksin killan päämajaksi, kun Sirius Musta tarjosi sitä tähän tarkoitukseen. Vain velhomaailmaan kuuluva pystyy näkemään talon; sillä edellytyksellä, että Feeniksin killan salaisuudenhaltija on talosta hänelle kertonut.
Sen jälkeen kun Sirius joutui Azkabanin velhovankilaan, talo ränsistyi seuraavien 12 vuoden ajan. Kun hän palasi perheensä kotiin vuonna 1995, se oli synkkä ja epämiellyttävä asunto täynnä pölyä ja vaarallisia ansoja, korjauksen tarpeessa. Harry peri talon Siriuksen kuoleman jälkeen kirjassa Puoliverinen prinssi. Hän lahjoitti talon Feeniksin killalle: hän ei halunnut olla missään tekemisissä sen kanssa, koska ennen kuolemaansa Sirius tunsi olevansa talossa teljetty ja hyödytön.
Seitsemännessä kirjassa Harry, Ron ja Hermione piiloutuvat taloon Voldemortilta. Harry kuitenkin menettää talon, kun Yaxley ottaa Hermionesta kiinni heidän kaikkoontuessaan. Hermione irrottaa kuolonsyöjän otteen Kalmanhanaukio 12:ssa ja paljastaa näin paikan sijainnin Voldemortille.
Kehrääjänkuja (engl. Spinner's End) on jästikatu, jonka varrella Severus Kalkaroksen talo sijaitsee. Sitä kuvaillaan yhdeksi niistä kaduista, joilla on identtinen tiilimuuri. Katu sijaitsee lähellä likaista jokea ja sen rantapengertä, joka on täynnä roskaa. Taloa lähellä on myös tehdas, jossa on korkea savupiippu.
Kalkaroksen etuovi aukeaa suoraan pikkuruiseen olohuoneeseen, joka muistuttaa tummaa, pehmustettua selliä. Olohuoneen seinät ovat kirjojen peitossa. Huonekalut ovat paljaat, ja huoneessa on himmeä valaistus. Olohuoneesta johtaa piilotettu ovi kapeaan portaikkoon. Kehrääjänkuja esiintyy ensimmäisen kerran Puoliverisessä prinssissä, kun Bellatrix Lestrange ja Narcissa Malfoy vierailevat Kalkaroksen luona. Kuoleman varjeluksissa paljastetaan, että Kalkaros asui Kehrääjänkujalla myös nuorena poikana, ja että hän sekä Lily ja Petunia Evans asuivat samassa kaupungissa.
Kotikolona tunnettu (engl. The Burrow) Weasleyn perheen koti sijaitsee Ottery St. Catchpolen kylän ulkopuolella. Lähellä asuvat Luna Lovekiva, Cedric Diggory ja Fawcettit. Kotikoloa käytettiin Feeniksin killan päämajana kirjassa Kuoleman varjelukset, kunnes paikan suoja menetettiin. Weasleyn talossa on seitsemän kerrosta. Talo on hyvin sekava, ja se pysyy pystyssä vain taian avulla. Vaikka talo on kärsineen oloinen, Harry mainitsee ensimmäisellä vierailullaan, että se on paras talo jossa hän on ikinä ollut. Kotikolossa Harry viihtyy toiseksi parhaiten Tylypahkan jälkeen. Hyvin-piilossa-oleva niitty lähellä taloa toimii Weasleyn poikien huispauskenttänä, ja siellä myös Ginny huispaa salaa. Kotikolon puutarhassa vilisee huomattava määrä pieniä pulleita menninkäisiä.
Weasleyt omistavat epätavallisen kellon, joka ei näytä aikaa vaan kunkin perheenjäsenen senhetkisen sijainnin. Viisareissa lukee jokaisen nimi, ja viisarit kertovat sijainneista tai olotiloista: Kun Harry saapuu Kotikoloon kirjassa Puoliverinen prinssi – ja Voldemort tekee samalla tuhojaan velhomaailmassa – kaikki viisarit osoittavat olotilaa ”kuoleman vaara”. Kukaan ei tiedä mistä perhe on saanut kellon, vaikka Molly onkin sanonut, etteivät he tunne ketään muuta jolla olisi samanlainen. Puoliverinen prinssi -elokuvassa Bellatrix Lestrange, Fenrir Harmaaselkä ja muutama muu kuolonsyöjä polttavat Kotikolon, vaikka kirjassa näin ei tapahdu.
Malfoyn kartano (engl. Malfoy Manor) on aristokraattisen Malfoyn perheen koti. Kartanossa asuvat siis Lucius, Narcissa ja Draco Malfoy, ja myöhemmin myös Narcissan sisar Bellatrix Lestrange. Viidennessä kirjassa mainitaan, että kartano sijaitsee Wiltshiressa. Dobby-kotitonttu palveli perhettä kunnes Harry vapautti hänet.
Voldemort käytti Malfoyn kartanoa päämajanaan vähintään yhdessä tilaisuudessa, kirjassa Kuoleman varjelukset. Kaikki kolme Malfoyta vaikuttivat tähän hyvin tyytymättömiltä, ja – kuten myös Voldemort itse sanoi – vain Bellatrix vaikutti tyytyväiseltä. Malfoyt jäivät vangeiksi kartanoonsa ja saivat jatkuvasti pelätä henkensä puolesta. Seitsemännessä kirjassa kartanon kellarissa pidetään useita vankeja Voldemortin määräyksellä. Vankeina ovat muiden muassa Luna Lovekiva, Dean Thomas, Lujahaka ja Herra Ollivander. Kun Harry, Ron ja Hermione saadaan kiinni, hekin päätyvät Malfoyn kartanoon. He kuitenkin pääsevät pakenemaan muiden vankien kanssa, josta on kiittäminen Dobbyn apua. Paon jälkeen Malfoyt ja Bellatrix joutuvat kotiarestiin Voldemortin käskystä, ja lopulta heidän on pakko osallistua Tylypahkan taisteluun yhdessä muiden kuolonsyöjien kanssa.
Likusteritie 4 (engl. 4 Privet Drive) Pikku Whingingissä on Harryn koti, jossa hän asuu yhdessä tätinsä Petunian, setänsä Vernonin ja serkkunsa Dudleyn kanssa. Harry on asunut siellä 15 kuukauden ikäisestä saakka. Sitä ennen hän asui omien vanhempiensa kanssa Godrickin notkossa. Harry viettää Likusteritiellä hyvin vähän aikaa sen jälkeen, kun hän aloittaa opiskelun Tylypahkassa: hän palaa Likusteritielle vain kesälomillaan.
Romaaneissa ja elokuvissa Dursley’en koti sijaitsee tylsässä ja tavanomaisessa naapuristossa, jossa naapurit karsastavat Harrya. Harry taas halveksii Pikku Whingingia, josta hänellä on vain kurjia muistoja, ja jossa hän sai osakseen julmaa kohtelua. Lähistöllä asuva naapuri Arabella Figg tietää Harryn oikean taustan: Arabella on surkki eli velhovanhempien jälkeläinen joka ei osaa taikoa, ja lisäksi hän on Feeniksin killan jäsen. Itse Albus Dumbledore sijoitti hänet Pikku Whingingiin vahtimaan Harrya.
Kirjassa Feeniksin kilta Dumbledore paljastaa, miksi Harryn on palattava Likusteritielle vähintään kerran vuodessa: Harryn äidin uhraus tuotti suojataian Likusteritielle. Suojataika murtuu kun Harry täyttäisi 17 vuotta, tai aiemmin jos Harry lakkaisi sanomasta Likusteritietä kodikseen, eikä palaisi sinne edes kesäloman ajaksi.
Simpukkamökki (engl. Shell Cottage) on Bill Weasleyn ja Fleur Delacourin koti sen jälkeen, kun he ovat menneet naimisiin kirjassa Kuoleman varjelukset. Mökki sijaitsee rannalla fiktiivisen Tinworthin kylän ulkopuolella Cornwallissa. Harry, Ron, Hermione, Luna, Dean, Herra Ollivander ja Lujahaka piilottelivat mökissä, kun he ovat päässeet pakoon Malfoyn kartanosta. Dobby-kotitonttu haudattiin mökin puutarhaan: Dobby menehtyi, kun Bellatrix Lestrangen heitti häntä veitsellä rintaan.
Beauxbatons'n taika-akatemia (ransk. Académie de Magie Beauxbâtons, engl. Beauxbatons Academy of Magic) on fiktiivinen taikakoulu, joka esiteltiin ensimmäisen kerran kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari. Beauxbatons'n historia ulottuu vähintään 700 vuoden taa, jolloin koulu alkoi osallistua Kolmivelhoturnajaisiin. Vaikkei kirjassa tätä ole mainittu, koulu sijaitsee Ranskassa. Koulun rehtorina toimii Olympe Maxime. Fleur ja Gabrielle Delacour ovat tunnettuja koulun oppilaita. Myös Nicholas Flamelin kerrottiin opiskelleen kyseisessä koulussa.
Beauxbatons'n oppilaat noudattavat ankaraa protokollaa käytöksessään professorejaan kohtaan, mikä poikkeaa erityisesti Tylypahkan käytännöstä: he esimerkiksi nousevat seisomaan rehtorin tullessa huoneeseen. Koulu seuraa myös erilaista opetusohjelmaa: Tylypahkassa tärkeimmät kokeet ovat viidennellä ja seitsemännellä luokalla, kun Beauxbatons'issa kokeet ovat kuudentena vuonna. Beauxbatons'n tavat ovat ranskalaiselle koululle tyypillisiä.
Akatemia sijaitsee kimaltelevassa palatsissa. Ainakin Fleur Delacourin mukaan koulun ruoka on herkullista. Oppilaat käyttävät sinisiä ja hopeisia koulupukuja. Koulun patsaat eivät ole joulun aikaan haarniskoja, vaan jääpatsaita jotka kimaltelevat kuin timantit. Vaikka elokuvassa näytetään ainoastaan Beauxbatons'n tyttöoppilaita, kirjoissa mainitaan että koulua käyvät sekä tytöt että pojat.
Beaux bâtons tarkoittaa kirjaimellisesti "kauniit tikut", mutta se voidaan kääntää myös "kauniiksi taikasauvoiksi".
Castelobruxon taikuuden koulu (engl. Castelobruxo School for Magic) on brasilialainen taikakoulu, joka sijaitsee Amazonin sademetsässä. Bill Weasleyllä oli kirjeenvaihtokaveri tässä taikakoulussa. Kyseinen kirjeenvaihtokaveri loukkaantui, kun Bill ei päässyt käymään hänen luonaan. Hän lähetti Billille kirotun hatun, joka kurtisti Billin korvat.
Durmstrangin taikuuden oppimisen instituutti (engl. Durmstrang Institute for Magical Learning) on fiktiivinen taikakoulu, joka esiintyi ensimmäisen kerran kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari. Koulu on ollut olemassa ainakin 700 vuotta, jolloin se osallistui ensimmäistä kertaa Kolmivelhoturnajaisiin. Dumbledore kutsui Durmstrangin oppilaita "ystäviksemme pohjoisesta". Rowling paljasti Accio Quoten haastattelussa koulun sijaitsevan Skandinaviassa Pohjois-Ruotsissa tai Norjassa.
Durmstrangin oppilailla on painavat turkit ja verenpunaiset kaavut. Durmstrangin nimeltä mainitut oppilaat ovat venäläisiä ja bulgarialaisia. Merkittävimmät Durmstrangista tulevat velhot ovat luultavasti Viktor Krum ja Igor Irkoroff. Pottermoren mukaan Durmstrangin perusti bulgarialainen velho Nerida Vulchanova, josta tuli koulun ensimmäinen rehtori. Hän kuoli salaperäisesti, ja hänen paikkansa otti Harfang Munter.
Durmstrang tunnetaan erityisesti panostuksestaan pimeyden voimiin. Kun toiset koulut rajoittavat opiskelun pimeyden voimilta suojautumiseen, Durmstrangin oppilaat itse asiassa oppivat pimeyden voimia. Seitsemännessä kirjassa paljastetaan, että Gellert Grindelwald kävi koulua ja kaiversi Kuoleman varjeluksien symbolin koulun kiviseinään. Vaikka Durmstrang opettaakin pimeyden voimia, se ei ilmeisesti hyväksy kidutusta. Grindelwald potkittiin ulos koulusta, koska hän kokeili loitsuja muihin oppilaisiin.
Nimi Durmstrang on luultavasti väännös saksalaisesta lausahduksesta 'Sturm und Drang', joka tarkoittaa myrskyä ja kiihkoa.
Ilvermornyn noitien ja velhojen koulu (engl. Ilvermorny School of Witchcraft and Wizardry) on pohjoisamerikkalainen taikakoulu. Irlantilaisnoita Isolt Sayre matkusti Uuteen maailmaan paetakseen pahaa tätiään Gormlaith Kolkkoa. Matkallaan nuori Sayre tapaa nuoren ei-taikin miehen (jästi; Yhdysvalloissa on käytössä eri nimitys) James Stewardin, jonka kanssa hän meni kihloihin, ja he rakensivat kivisen mökin Massachusettsiin.
Heidän kodistaan tuli koulu, kun he pelastivat villin ihmeotuksen kynsistä kaksi velhopoikaa, joiden vanhemmat sama villi ihmeotus oli tappanut. He muodostivat Ilvermornyn taikakoulun muistuttamaan kuuluisaa Tylypahkaa; jossa Isolt Sayre olisi halunnut opiskella, mutta Gormlaith ei hyväksynyt heidän opetuksiaan. Ilvermorny toimii yhä Pohjois-Amerikan velhokouluna. Koulun tunnettuja oppilaita ovat muun muassa Tina ja Queenie Goldstein.
Koldovstroretz (engl. Koldvstroretz Russian School of Magic) on venäläinen taikakoulu. Koulun oppilaat harjoittavat Huispauksen kaltaista urheilua, jossa he lentävät täysikasvuisella puulla luutien sijaan.
Mahoutokoro (engl. Mahoutokoro School of Magic) on japanilainen taikakoulu, joka sijaitsee Minami Iwo Jiman saaren pohjoisosassa.
Salemin noitaopisto (engl. Salem Witches' Academy) on fiktiivinen taikakoulu. Se on ainoa amerikkalainen koulu, joka on mainittu sarjassa. Koulu mainitaan ohimennen kirjassa Liekehtivä pikari. Kirjassa huomautetaan että kyseisestä koulusta on tulossa ryhmä, joka osallistuu Huispauksen maailmanmestaruuskisoihin.
Harry Potter ja hänen ystävänsä käyvät Tylypahkan noitien ja velhojen koulua (engl. Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry). Tylypahka sijaitsee Skotlannin maaseudulla. Kuudessa ensimmäisessä kirjassa koulun rehtori on Albus Dumbledore, mutta viidennessä kirjassa Dolores Pimento ottaa rehtorin paikan joksikin aikaa Dumbledoren sijaan, ja Pimento piinaa Harrya. Seitsemännessä kirjassa Severus Kalkaros toimii rehtorina. Kalkaroksen jälkeen Minerva McGarmiwasta tuli koulun rehtori. Tylypahkan koulupukuun kuuluu musta velhokaapu, valkoinen kauluspaita, pojilla mustat housut ja tytöillä hame sekä tuvan tunnusvärin mukainen solmio.
Uagadou (engl. Uagadou African School of Magic) on afrikkalainen taikakoulu, joka sijaitsee läntisessä Ugandassa ja joka on maailman suurin taikakoulu, koska koulu kattaa koko Afrikan mantereen. Oppilaat saavat kutsun kouluun unessaan kun viestintuojat jättävät tuleville oppilaille merkin jolla he pääsisivät opiskelemaan.
Godrickin notko (engl. Godric's Hollow) on fiktiivinen kylä Englannin länsiosassa. Siinä missä Tylyaho on Britannian ainut kokonaan velhojen asuttama kylä, on taas Godrickin notkossa myös jästiasutusta. Kylä oli James ja Lily Potterin viimeinen piilopaikka ennen kuin Lordi Voldemort murhasi heidät 31. lokakuuta 1981. Samana päivänä heidän poikansa Harry Potter selvisi tappokirouksesta. Kirous aiheutti hänelle kuitenkin salaman muotoisen arven otsaan.
Godrickin notko oli James Potterin ja hänen sukulaistensa sekä kauan sitten kuolleen Tylypahkan perustajan Godrick Rohkelikon kotipaikka. Kylä on nimetty Godrick Rohkelikon mukaan. Kun Harry palaa Godrickin notkoon, hän menee vanhempiensa haudalle yhdessä Hermione Grangerin kanssa. Hautausmaalla paljastuu, että Godrickin notkoon on haudattu lukuisia kauan sitten kuolleita velhoja ja noitia. Heistä kuuluisin on Ignotus Peverell, ja hautausmaalla lepäävät myös Potterin ja Dumbledoren suvut. Heti kun Harry ja Hermione lähtevät hautausmaalta pois, käy ilmi että Voldemort oli odottanut heidän ilmestymistään haudoille – ja he pääsevät pakoon vain niukin naukin.
Keskellä Godrickin notkon kylää on muistomerkki, joka muuttuu James, Lily ja Harry Potterin veistokseksi, kun velhot lähestyvät sitä, eikä jästejä ole lähettyvillä. Harryn vanhempien talo sijaitsee edelleen pääkadun perällä, mutta talon raunio on loihdittu niin, että jästit eivät sitä näe.
Pikkuhirttivaaran (engl. Little Hangleton) jästikylässä asuivat Voldemortin äidin- ja isänpuoleiset sukulaiset. Voldemort sai ruumiinsa takaisin juuri Pikkuhirttivaarassa kirjassa Liekehtivä pikari, kun Voldemort ja Harry taistelevat kylän hautausmaalla. Kylä esiintyy ensimmäisen kerran tässä sarjan neljännessä teoksessa, mutta sitä kuvaillaan tarkemmin vasta kuudennessa kirjassa Puoliverinen prinssi.
Kylää reunustavat jyrkät vuoristot, eikä se ole kovin kaukana suuremmasta Isohirttivaaran kaupungista. Kylän toisella puolella ovat kirkko ja hautausmaa sekä Valedrojen talo, jossa Valedrot asuivat kauan sitten, ja joka oli yhteen aikaan kylän hienoimpia taloja. Talo esitellään ensimmäisen kerran kirjassa Liekehtivä pikari, ja kerrotaan että siellä murhattiin perheen jästipuutarhuri Frank Bryce. Talon kuvataan olevan ränsistynyt ja köynnösten peittämä. Tom Lomen Valedro murhasi isänsä ja isovanhempansa kyseisessä talossa, kun hän oli vielä koululainen.
Kylän vastakkaisella puolella ainut asunto näyttää olevan ränsistynyt mökki, joka kuului Kolkon perheelle. Lomen Kolkko oli Salazar Luihuisen jälkeläinen ja Tom Lomen Valedron äidinpuoleinen isoisä. Kolkon mökki on nuoressa metsässä, kylän keskustaan johtavan tien vieressä. Voldemort oli piilottanut toisen hirnyrkkinsä, Morfin Kolkon sormuksen Kolkon mökin lattialankkujen alle kultaiseen rasiaan. Dumbledore onnistui löytämään sormuksen, kun hän ensin purki Voldemortin asettamat suojaloitsut.
Pikku Whinging (engl. Little Whinging) on fiktiivinen kaupunki Lontoon eteläpuolella Surreyssa, Englannissa. Rowling suunnitteli paikasta tarkoituksella pelkistetyn, stereotypisen ympäryskaupungin, jollaisia oikeastikin on Lontoon lähettyvillä. Näin hän loi sopivan kontrastin tylsän pikkukaupungin ja ainutlaatuisen erikoisen Tylypahkan velhokoulun välille.
Viistokuja (engl. Diagon Alley) on fiktiivinen jästeiltä piilotettu ostoskatu Lontoossa. Jästisyntyisten velhojen ja noitien vanhemmat pääsevät sinne kuitenkin lastensa seurassa. Jos velho tai noita tarvitsee jotakin, se luultavasti löytyy Viistokujalta.
Yksi Viistokujalle johtava sisäänkäynti on Vuotavan noidankattilan majatalossa. Tämä jästeille näkymätön majatalo sijaitsee jossakin Charing Cross Roadin varrella, kirja- ja levykaupan välissä. Jos Vuotavan noidankattilan takapihalla kopauttaa kolmasti tiettyä tiiltä (kolmas ylhäältä ja toinen sivulta) pihan tiilimuurissa, päätyy Viistokujalle. Ruuhkan takia sinne on kumminkin helpompi matkustaa ilmiintymällä tai hormiverkon avulla.
Apoteekki (engl. Slug and Jiggers Apothecary) myy taikaliemiä ja liemiaineksia. Kauppa on "kiehtova", vaikka siellä leijuukin mätien munien ja pilaantuneen kaalin sekainen löyhkä. Apoteekin lattialla on tynnyreitä, joiden sisällä on jotain niljakasta. Hyllyillä on yrttipurkkeja, kuivattuja juuria ja värikkäitä pulvereita. Katosta taas riippuu höyhentukkoja, naruihin pujotettuja kulmahampaita ja ärhäköitä kynsiä. Kaupassa myydään myös vaakoja ja punnussarjoja.
Kaupan tuotevalikoimaan kuuluu myös hopeisia yksisarvisen sarvia, hinta 21 kaljuunaa kappale – ja pikkuruisia kiiluvanmustia koppakuoriaisen silmiä, hinta 5 sulmua kauhallinen.
Hienoja huispausvarusteita (engl. Quality Quidditch Supplies) myy luudanvarsia ja huispaukseen liittyviä tarvikkeita. Kaupan näyteikkuna vetää usein puoleensa nuoria asiakkaita katselemaan uusimpia ja hienoimpia tuotteita. Kaupan kaikkein kuuluisimpia tuotteita ovat ”Nimbus 2000” ja ”Tulisalama”. Harry tulisi saamaan nämä molemmat luutamallit itsekin: ensimmäinen oli lahja rohkelikon tuvanjohtajalta Minerva McGarmiwalta ja jälkimmäisen hän sai Sirius Mustalta. Ron oli aikaisemmin himoinnut liikkeestä täyttä kokoelmaa Kadlein kanuunat -huispausjoukkueen kaapuja.
Ihmeiden Eläintarha (engl. The Magical Menagerie) on taikaeläinkauppa, jossa on taikaeläinten lisäksi tarjolla neuvoja eläinten hoitoon ja terveyteen liittyvissä asioissa. Kauppa on erittäin täynnä, äänekäs ja haiseva, koska kauppa on täytetty eläinten häkeillä. Ihmeiden Eläintarhan taikaeläinten joukossa on esimerkiksi valtavia violetteja rupikonnia, tulirapuja, oransseja myrkkyetanoita; lihava valkoinen kani, joka muuttuu vähän väliä silinterihatuksi ja takaisin; kaiken värisiä kissoja, korppeja, puhpalluroita ja häkillinen solakoita mustia rottia, jotka hyppivät narua toistensa hännillä.
Kun Harry, Ron ja Hermione vierailevat liikkeessä kirjassa Azkabanin vanki, Ron ostaa rottavirkistettä lemmikkirotalleen Kutkalle ja Hermione itselleen kissan, Koukkujalan. Koukkujalka oli ollut kaupassa ilmeisesti pitkään: kukaan ei halunnut ostaa sitä, ja se aiheutti kaupassa usein sekasortoa.
Irveta (engl. Gringotts Wizarding Bank) on velhomaailman ainut pankki, ja siellä työskentelevät pääasiassa maahiset. Irvetan rakennus on lumivalkoinen, ja sen tornit ovat korkeammalla kuin lähikauppojen katot. Asiakkaat ohittavat pronssiset ulko-ovet ja sen jälkeen hopeiset ovet ennen kuin he saapuvat pankin pääsaliin. Pääkerros on reunustettu marmorilla ja palvelutiskit kiertävät koko pankkisalia. Velhot ja noidat pitävät rahansa ja muut arvokkaat esineensä holveissa, joita suojelee erittäin monimutkainen ja vahva turvajärjestelmä. Holvit jatkuvat monia maileja Lontoon alle, ja niihin pääsee kivisiä käytäviä pitkin taiotuilla vaunuilla. Irvetassa voi myös vaihtaa jästirahaa velhorahaksi ja toisinpäin. Pankin lähellä on kuja, jota pitkin kuljetaan Iskunkiertokujalle.
Kun Harry vieraili Irvetassa ensimmäistä kertaa, Hagrid kertoi hänelle, että täytyisi olla hullu jos yrittäisi ryöstää Irvetan. Maahiset ovat erittäin ahneita ja suojelevat rahojaan ja arvoesineitään hinnalla millä hyvänsä, mikä tekee heistä sopivia vartijoita velhomaailman arvoesineille. Hagridin mukaan Irveta on maailman turvallisin paikka jos haluat pitää jotain tallessa, jollei Tylypahkaa lasketa. Holvien aukaisuun on monia eri tapoja: Suurimpaan osaan holveista käytetään pientä kultaista avainta – niin myös Harryn holviin. Turvallisimpien holvien ovissa on useita eri loitsuja, esimerkiksi Irvetan maahisen täytyy "silittää" holvin 713 ovea ennen kuin monimutkaiset lukot aukeavat. Jos joku muu kuin Irvetan maahinen koskee ovea, henkilö imeytyy holviin, eikä niitä tarkisteta kuin noin kymmenen vuoden välein. Lohikäärmeet vahtivat erittäin tarkasti valvottuja holveja, jotka sijaitsevat pankin alimmassa kerroksessa.
Irvetan holvi 713 sisälsi ainoastaan pienen paketin – paperiin käärityn ja narulla sidotun esineen – sisällä oli viisasten kivi. Dumbledore lähetti Hagridin noutamaan sen samalla kun hän haki Harryn. Myöhemmin samana päivänä Professori Orave murtautui holviin Voldemortin käskystä. Vaikkei hän saanutkaan viisasten kiveä käsiinsä, murtautuminen aiheutti paniikkia velhomaailmassa, koska on erittäin harvinaista että Irvetaan murtaudutaan. Kirjassa Kuoleman varjelukset Harry, Ron ja Hermione murtautuivat Bellatrix Lestrangen holviin Lujahaan avulla. Holviin oli piilotettu yksi Voldemortin hirnyrkeistä eli Helga Puuskupuhin kuppi. Bellatrixin holvi oli täynnä kaikenlaisia aarteita, ja kolmikko tulee huomaamaan, että kaikki mihin he koskevat muuttuu tulikuumaksi ja monistautuu loputtomasti. Trio pakenee hirnyrkki mukanaan puolisokealla lohikäärmeellä, joka oli osa holvin turvajärjestelmää.
Irvetan työntekijöihin lukeutuvat muun muassa maahiset Lujahaka ja Ragnok. Tiedetään että pankki palkkaa myös ihmisiä, vaikkei ilmeisesti asiakaspalveluun. Bill Weasley työskenteli Irvetan kirouksenmurtajana Egyptissä: hänen tehtävänään oli noutaa tavaroita muinaisten egyptiläisten haudoista ja pyramideista. Fleur Delacour otti Irvetasta osa-aikaistyön Kolmivelhoturnajaisten jälkeen, jotta voisi parantaa englannintaitoaan. Kirjassa Kuoleman varjelukset mainitaan, että Irvetassa on myös ihmisvartijoita.
Pilavelhoilupuoti on nimensä mukaisesti pilailupuoti Viistokujalla kirjassa Salaisuuksien kammio. Kaupassa myydään esimerkiksi "Tohtori Jarrumiehen mahtavia, märkäsyttyviä, lämmöttömiä ilotulitteita".
Viistokujalla on paljon myös pieniä kojuja. Nämä kojut myyvät lukuisia erilaisia tuotteita, esimerkiksi taikakaramelleja. Puoliverisessä prinssissä monet noidat ja velhot yrittivät hyötyä lordi Voldemortin paluun aiheuttamasta pelosta: He myivät (laittomista) kojuista amuletteja ja muita esineitä, jotka heidän mukaansa suojelevat ihmissusilta, ankeuttajilta ja manaliuksilta. Arthur Weasleyn tehtävä on järjestää laittomien kojujen pitäjien pidätykset.
Kauppa sijaitsee Viistokujalla kirjassa Salaisuuksien kammio. Kaupasta myydään rikkinäisiä taikasauvoja, huteroita messinkivaakoja, vanhoja taikaliemitahraisia kaapuja ja kirjoja, esimerkiksi Valtaan nousseet valvojaoppilaat : tutkimus Tylypahkan valvojaoppilaista ja heidän elämänuristaan.
Lurppuluomen pöllökeskus (engl. Eeylops Owl Emporium) myy pöllöjä ja tarvikkeita, kuten pöllönameja. Keskus on sisältä pimeä ja täynnä matalasti ja pehmeästi huhuilevia pöllöjä. Pöllölajeja on joka lähtöön: muun muassa lehto-, sarvi-, torni-, varpus- ja tunturipöllöjä. Tästä kaupasta Rubeus Hagrid osti Harryn valkean pöllön, Hedwigin.
Matami Malkinin kaapuja kaikkiin tilaisuuksiin (engl. Matami Malkin's Robes for All Occasions) on vaatetuskauppa Säilä & Imupaperin vieressä. Kaupassa myydään kaapuja ja muuta vaatetusta, mukaan lukien tavallisia Tylypahkaan vaadittavia pelkistettyjä mustia työkaapuja sekä juhlakaapuja. Matami Malkin, kyyry hymysyinen noita jonka päällä on malvanpunainen kaapu, ja hänen apulaisensa räätälöivät juuri sinulle sopivat kaavut kaupassaan. Malkin on vanhanaikainen termi eriskummalliselle vanhalle naiselle.
Harry tapaa Draco Malfoyn kahdesti Matami Malkinin kaupassa: Ensimmäisellä kerralla kirjassa Viisasten kivi Harry pöllämystyy Dracon esittämistä kysymyksistä, koska hän ei tiedä vielä kovin paljoa velhomaailmasta. Toinen tapaaminen on juuri ennen Harryn kuudetta kouluvuotta, kirjassa Puoliverinen prinssi. Tapaaminen on melko epämiellyttävä, ja se johtaa lähes nuorukaisten väliseen kaksintaisteluun, kunnes Draco lähtee äitinsä kera pois, koska jästisyntyinen Hermione ostaa kaapunsa sieltä. Malfoyn perhe halveksii jästisyntyisiä, joista he käyttävät loukkaavaa nimitystä "kuraverinen".
Noidankattilakauppa (engl. The Cauldron Shop) myy "noidankattiloita – joka kokoa – kuparia, messinkiä, tinaa, hopeaa – itsehämmentäviä – kokoontaittuvia", kaupan ulkopuolella olevan kyltin mukaan, kirjassa Viisasten kivi. Tylypahka vaatii että jokaisella oppilaalla täytyy olla koon 2 tinanoidankattila, minkä takia Hagrid myös esti Harrya ostamasta kultaista noidankattilaa. Noidankattilakauppa on lähellä Vuotavan noidankattilan majatalon sisäänkäyntiä.
Ollivanders (engl. Ollivander's) on hienoja taikasauvoja myyvä kauppa, jonka oven päällä on hilseilevin kultakirjaimin kyltti "Ollivanders – hienoja taikasauvoja vuodesta 382 eKr." Liikettä kuvaillaan kapeaksi ja nuhjuiseksi. Ainut esine Viistokujalle näkyvässä näyteikkunassa on yksi sauva purppuranpunaisella tyynyllä. Kaupan sisällä on tuhansia kapeita laatikoita, jotka on pinottu siisteiksi kattoon saakka ylettyviksi pinoiksi, sekä hontelo tuoli – jonka Hagrid rikkoi istuutumalla sille.
Herra Garrick Ollivander on vaaleasilmäinen ja valkohiuksinen kaupanpitäjä, joka muistaa jokaisen myymänsä taikasauvan. Hän valmistaa ja myy taikasauvoja noidille ja velhoille, kun he aloittavat koulun tai rikkovat vanhan sauvansa. Jotta velho tai noita saisi hänelle yksilöllisesti sopivan sauvan, herra Ollivander mittaa lukuisia ruumiinosia, kuten Harryn tapauksessa sierainten välin. Sitten hän valitsee muutamia erilaisia sauvoja, joiden hän arvioi sopivan kyseiselle loitsijalle, jonka jälkeen testataan kuinka sauva reagoi käyttäjäänsä – Ollivanderin mukaan "sauva valitsee velhon", ei velho sauvaa.
Taikasauvaliike lopetti toimintansa, kun herra Ollivander katosi 31. heinäkuuta 1996. Yksi Ollivanderin viimeisiä asiakkaita oli Neville Longbottom: hän osti kirsikkapuisen sauvan, jonka sydän oli yksisarvisen häntäjouhi. Ollivander ei kadonnut omaehtoisesti: todellisuudessa Kuolonsyöjät sieppasivat hänet Voldemort käskystä. Ollivanderia kidutetaan, jotta tämä kertoisi heille enemmän Voldemortin ja Harryn sauvojen välisestä yhteydestä. Harry pelastaa Ollivanderin kirjassa Kuoleman varjelukset.
Velholehti Päivän Profeetan toimistoon (engl. The Daily Prophet Office) voi lähettää toimittajalle kirjeen pöllöpostilla osoitteeseen "Päivän Profeetta, Viistokuja, Lontoo." Toimisto esiintyy ohimennen ensimmäisessä elokuvassa; sen tunnus näkyy kohdassa jossa Harry kuljeskelee Viistokujalla ja on juuri menossa ostamaan sauvaa.
Qaino Vahvahqon jäätelöbaari (engl. Florean Fortescue`s Ice Cream Parlour) myy tietenkin jäätelöä, ja annoksia voi nauttia myös terassipöydissä. Paikan omistaja Qaino Vahvahqo itse palvelee asiakkaitaan. Harry vietti baarissa erityisen mukavia tunteja samalla kun työskenteli läksyjensä parissa ennen kolmatta kouluvuottaan Tylypahkassa. Herra Vahvahqo itse auttoi Harrya kirjoittamaan noitarovioista kertovaa ainetta ja tarjosi ilmaisia jäätelöannoksia puolen tunnin välein. Kuudennessa kirjassa baari on suljettu ja Vahvahqo kadoksissa. Rowling vahvisti, että Vahvahqo oli murhattu.lähde?
Säilä & Imupaperi (engl. Florish & Blotts) myy taika-aiheisia kirjoja. Tylypahkan oppilaat hankkivat sieltä kurssikirjansa. Kaupan takakulma on pyhitetty ennustukselle, ja kaupassa on myynnissä myös postimerkin kokoisia silkkikantisia kirjoja ja kirouskirjoja.
Kaupan näyteikkunassa on usein esillä valikoima suosittuja kirjoja. Azkabanin vangissa ikkunassa on häkillinen Hirviökirja hirviöistä -oppikirjoja; kirja liittyy professorin Rubeus Hagridin taikaeläinten hoito -kurssiin. Kirjakauppias joutui varustautumaan hanskoilla ja kuhmuraisella kävelykepillä, jotta kykenee käsittelemään toisiaan repiviä aggressiivisia kirjoja. Kauppias totesi ettei ole nähnyt pahempaa sitten sen, kun hän osti ”kaksisataa painosta Näkymätöntä kirjaa näkymättömyydestä – maksoivat omaisuuden emmekä ikinä löytäneet niitä...”
Salaisuuksien kammiossa julkkiskirjailija Gilderoy Lockhart signeerasi kirjaansa Maaginen minä silloin kun Harry vieraili kaupassa. Tilaisuus veti kauppaan valtavan joukon ihailijoita, enimmäkseen keski-ikäisiä naisia ja koulutyttöjä. Samaan aikaan Lucius Malfoy livautti nuoren Tom Valedron päiväkirjan Ginnyn repaleisen Muodonmuutosten kirjan väliin. Päiväkirja otti Ginnyn valtaansa, ja Tom sai Ronin pikkusiskon tekemään asioita tahtomattaan, eräänlaisessa transsitilassa.
Teleskooppikauppa (engl. Telescope Shop) myy kaikenlaisia teleskooppeja astronomiaa varten. Harry osti oman teleskooppinsa sieltä ensimmäistä kouluvuottaan varten.
Toimikas & Sukkulapitsi (engl. Twilfitt and Tatting's) on velhovaatetusliike Viistokujalla. Narcissa Malfoy mainitsee tämän kaupan Puoliverisessä prinssissä, kun hän kertoo tekevänsä ostoksensa mieluummin siellä kun Matami Malkinilla. Matami Malkinin liike ei kelpaa Dracon äidille, koska myös jästisyntyinen Hermione asioi Malkinilla.
Vuotava noidankattila (engl. The Leaky Cauldron) on velhoille tarkoitettu pubi ja majatalo, joka tarjoaa ruokaa, juomaa ja vuokrattavia huoneita. Majatalo sijaitsee Charing Cross Roadin jästikadulla Lontoossa, ja sen perusti Daisy Dodderidge (1467–1555) vuonna 1500. Pubin nykyinen baarimikko ja vuokraisäntä on velho nimeltä Tom. Majatalon pääkerroksessa on baari, useita yksityisiä saleja sekä suuri ruokailuhuone illallistaville vieraille. Ylemmissä kerroksissa on lukuisia vuokrattavia huoneita. Harry majoittui huoneeseen numero 11 kirjassa Azkabanin vanki. Huoneessa on puhuva peili, ja ikkunoista näkee Charing Cross Roadille. Ihmiset majoittuvat usein nimenomaan Vuotavaan noidankattilaan tullessaan ostoksille Lontooseen; Viistokujalla ei ole mainittu olevan muita velhohotelleja tai majataloja. Pubi toimii porttina Viistokujan ja jästi-Lontoon välillä. Sinne ovat tervetulleita sekä jästisyntyiset että heidän vanhempansa, joilla ei ole mitään tietoa velhomaailmasta ennen Tylypahkan kirjeen saapumista. Vuotavan noidankattilan takaosa aukeaa pienelle muurein aidatulle pihalle, jossa täytyy kopauttaa tiettyä tiiltä (kolmas alhaalta ja toinen sivulta) kolmasti. Rowling on paljastanut,lähde? että Hannah Abbottista tulee Vuotavan noidankattilan vuokraemäntä, ja hän asuu pubin yläpuolella miehensä Neville Longbottomin kanssa. Neville taas opettaa yrttitietoa Tylypahkassa.
Weasleyn Welhowitsit (engl. Weasleys' Wizard Wheezes) on suosittu pilailupuoti, jonka Fred ja George Weasley aloittivat pienenä koulubisneksenä neljännessä kirjassa. Itse liike avaa ovensa Viistokuja 93:ssa kuudennessa kirjassa kesällä. Weasleyn Welhowitsit myy pila- ja jekkutuotteita, käteviä lahjaesineitä ja Pimeyden voimilta puolustautumistarvikkeita.
Fred ja George pistivät "Weasleyn Welhowitsit" -yritystoiminnan pystyyn kirjassa Liekehtivä pikari, ja alussa he ottavat vastaan postitilauksia. Oman pilailupuodin perustaminen on ollut veljesten pitkäaikainen tavoite. Veljekset käyttävät yrityksensä alkupääomana Kolmivelhoturnajaisten pääpalkintoa, kun Harry lahjoittaa voittosummansa tuhat kaljuunaa heille. Kirjassa Feeniksin kilta Weasleyn kaksoset jättävät koulun kesken ja perustavat Viistokujalle pilailupuodin – josta tulee välitön menestys.
Puodin sisäpuoli on täytetty kattoon saakka pinotuilla laatikoilla Pinnauspurtavia, joita kaksoset olivat kehitelleet kesken jääneenä vuotenaan Tylypahkassa, laarikaupalla kujesauvoja, laatikoittain itse musteuttavia oikolukevia ja nokkelasti vastaavia sulkakyniä; "Uudelleen käytettäviä hirsipuita" ja "Patentoituja päiväuniloitsuja". Lähellä puodin etuikkunaa on kokoelma "IhmeNoita-tuotteita", jotka sisältävät lemmenjuomat, kymmenen sekunnin näpynpoistaja ja kääpiöpalluroita (minikokoisia puhpalluroita). Kääpiöpallurat ovat käytännössä liikkuvia karvapalloja joita saa erivärisinä, ja Ginny päätyy ostamaan violetinvärisen, joka saa nimekseen Arnold. Weasleyn Welhowitsit myy myös jästien taikatemppuja, syötäviä pimeän piirtoja ja pilailunoidankattiloita. Puodin takaosassa on huone, joka on täynnä Pimeydenvoimilta suojautumisen tuotteita, muun muassa kilpihattuja, -viittoja ja -käsineitä, perulaista pikapimeytyspulveria ja syöttisytyttimiä. Syöttisytyttimet ovat käveleviä pommeja, ja George sanoo että ne "kerta kaikkiaan karkaavat käsistä!" Weasleyn Welhowitsien työntekijät käyttävät fuksianpunaisia työkaapuja. Yksi työntekijöistä on nainen nimeltä Verity, joka kutsuu Frediä ja Georgea "herra Weasleyksi ja herra Weasleyksi".
Tylyaho (engl. Hogsmeade) on ainut kokonaan velhojen asuttama kylä Britteinsaarella. Kylä sijaitsee Tylypahkan luoteispuolella. Harry haluaisi päästä Tylyahoon kirjassa Azkabanin vanki, mutta hänen setänsä Vernon Dursley ei allekirjoittanut Harryn lupalappua, joten professori McGarmiwa ei voi sen vuoksi päästää poikaa kylään. Harry yrittää livahtaa kylään ilman lupaa näkymättömyysviitan avulla, mutta hän ei pääse pitkällekään, kun Wealeyn kaksoset saavat hänet kiikkiin: lumeen kun jää Harryn jalanjäljet. Fred ja George toteavat Harrylle, että hänen kannattaa käyttää edistyneempää tapaa liikkua, ja he ojentavat Harrylle Kelmien kartan. Kartassa näkyy seitsemän linnasta pois johtavaa salakäytävää, joista yksi vie Hunajaherttuan makeiskaupan kellariin. Kartta ei alun perin kuulu veljeksille, se on vanhempaa tekoa. Kartta osoittautuu merkittäväksi apuvälineeksi muistakin syistä kuin keinona luikkia salaa Tylyahoon.
Azkaban (engl. Azkaban Prison) on velhovankila, jonne lähetetään Britannian velhomaailman lakia rikkoneet velhot. Azkabanin lisäksi velhomaailmassa on vain yksi toinen vankila, Nurmengard. Puoliverisen prinssin mukaan Azkaban sijaitsee "keskellä Pohjanmerta". Sirius Musta mainitsi, että kun hän pakeni vankilasta ja ui animaagimuodossa mustana koirana Azkabanista Britanniaan, hän matkusti pohjoiseen päästäkseen Tylypahkaan.
Yleisesti vain muutamista rikoksista joutuu Azkabaniin. Monet vangeista ovat Voldemortin kannattajia. Väärinkäsitykset ovat tosin johtaneet syyttömien vankeuteen. Esimerkiksi Hagrid lähetettiin Azkabaniin Harryn toisena kouluvuonna, vaikkei hän ollut väitettyyn rikokseen syyllinen. Anteeksiantamattomien kirousten suorittamisesta joutuu koko loppuelämäkseen Azkabaniin; silti useat sarjan hahmot ovat langettaneet kirouksia ilman rangaistusta. Vankitaan voi päätyä myös, jos loukkaa Taikaministeriötä (mm. Kuolonsyöjät jotka pidätettiin Feeniksin killassa), jos on rekisteröimätön animaagi, tai jos luo manaliuksen.
Azkabanilla on paha maine, ja vankilaa pelätään läpi koko kirjasarjan. Sarjan alussa ankeuttajat vartioivat Azkabania, ja nämä olennot työskentelevät Taikaministeriön valvonnan alla. Ankeuttajien läsnäolo imee vangeilta kaikki onnelliset ajatukset ja pakottaa heidät muistamaan kauheimmat muistonsa. Tämän seurauksena heistä tulee usein avuttomia tai jopa hulluja. Siriuksen mukaan moni vangeista lakkaa syömästä ja lopulta kuolee nälkään. Azkabania pidettiin pitkään paikkana josta ei voi paeta, koska ankeuttajia on erittäin vaikea haavoittaa – niihin tehoaa ainoastaan vaativa Suojelius-loitsu. Käsitys pakovarmasta vankilasta koki kolauksen, kun Sirius Musta pakeni sieltä. Tosin myös Barty Kyyry Jr. oli jo aiemmin paennut Azkabanista vanhempiensa avulla. Dumbledore väittää että pystyisi halutessaan pakenemaan Azkabanista.
Feeniksin killassa kymmenen Voldemortin vaarallisinta ja erittäin loojaalia seuraajaa pakenee vankilasta, Bellatrix Lestrange näiden joukossa. Dumbledore sanoi aina, että oli virhe vartioida Voldemortin suurimpia kannattajia ankeuttajien avulla. Hänen sanansa osoittuu todeksi, kun ankeuttajat jättävät paikkansa Azkabanissa ja liittyvät Voldemortin joukkoihin. Vankila pysyy silti käytössä, mutta toimii heikosti ilman sen pahamaineisia vartijoita. Kuoleman varjeluksien alussa tapahtuu uusi joukkopako Azkabanista: useita kuolonsyöjiä pääsee taas vapaaksi.
Voldemortin lopullisen kukistamisen jälkeen Kingsley Kahlesalpa lakkauttaa ankeuttajien käytön Azkabanin vartijoina.
Matka Tylypahkan pikajunalla alkaa Lontoosta King's Crossin rautatieasemalta laiturilta 9 ja ¾, (engl. Platform 9¾). Jästit eivät voi sitä nähdä, ja sinne pääsee vain syöksymällä laiturien 9 ja 10 välisen muurin läpi.
Rowling sai tietää kirjojen julkaisun jälkeen, että hän oli sekoittanut King's Crossin ja Eustonin rautatieasemat ja että King's Crossin asemalla laiturit 9 ja 10 eivät olleet ne, joiden välissä hän oli tarkoittanut laiturin taikamaailmaan olevan.lähde? King's Crossin asemalla raiteiden 9 ja 10 välissä ei ole laituria. Ratkaistakseen ongelman elokuvan tekijät panivat kuvausten ajaksi uudet numerot laitureille 4 ja 5. Todellisuudessa sekä King's Crossin että Eustonin rautatieasemalla laiturit 9 ja 10 on erotettu raiteilla.
Nykyisinkään King's Crossin asemalla ei ole laituria 9 ¾, mutta siellä on "laituri 9a" ja "laituri 9b". Sivurakennuksessa on laiturit 9–11. Sinne on asetettu rautainen "laituri 9 ¾" -kyltti, ja sen alapuolella on kärry, joka näyttää "juuttuneen" seinän puoliväliin. Elokuvassa käytetty kyltti "Laituri 9 ¾" on nähtävillä National Railway Museumissa.
Pyhän Mungon taikatautien ja -vammojen sairaala (engl. St Mungo's Hospital for Magical Maladies and Injuries) on fiktiivinen sairaala Harry Potter -maailmassa. Sairaalassa ei toimi lääkäreitä vaan parantajia, jotka käyttävät limenvihreitä kaapuja. Mungo Bonhamin perustama sairaala sijaitsee Lontoossa. Sairaala perustettiin velhomaailman kansalaisten taikavammojen ja sairauksien hoitamista varten. Sairaalaa pääsee kävellemällä Sovitus & Walelu Oy -nimisen puodin ikkunan läpi. Sairaala on ulkopuolelta punatiilinen ja likainen, mutta sisällä kaikki on erittäin siistiä ja näyttää juuri siltä kuin sairaalassa kuuluukin. Pyhässä Mungossa on kuusi kerrosta tai osastoa: 1) omaehtoiset onnettomuudet, 2) otusten aiheuttamat onnettomuudet, 3) taikabasillit, 4) liemi- ja kasvimyrkytykset, 5) taikavahingot ja 6) vierailijoiden teehuone ja sairaalan puoti. Pyhän Mungon tunnus on taikasauva ja luu ristikkäin. Tässä sairaalassa Arthur Weasley'a hoidettiin, kun Voldemortin Nagini-käärme oli hyökänyt hänen kimppuunsa. Minerva McGarmiwa päätyi sairaalaan, kun häneen osui useita tainnutusloitsuja silloin kun Rubeus Hagrid pakotettiin lähtemään Tylypahkasta.
Taikaministeriö (engl. Ministry of Magic) on velhomaailman poliittinen elin, joka päättää velhomaailman asioista. Kirjassa Feeniksin kilta Harry lähtee Albuksen kaartin kanssa Taikaministeriön salaperäisyyksien osastolle, kun hän oli nähnyt näyn Voldemortissa kiduttamassa Siriusta ja pyytämässä tältä ennustusta. Myöhemmin kirjassa selviää, että näky oli ansa: Voldemort halusi Harryn salaperäisyyksien osastolle vain, koska Harry on ainoa joka voi hakea mainitun ennustuksen. Kirjassa Kuoleman varjelukset Harry, Ron ja Hermione soluttautuvat ministeriöön, joka on tuolloin päätynyt Voldemortin valtaan.
Iskunkiertokuja (engl. Knockturn Alley) on pimeä ja rapistunut kuja, joka johtaa poispäin vivahteikkaammalta Viistokujalta. Kujaa suosivat pääasiassa pimeän velhot. Moni Iskunkiertokujan kaupoista on erikoistunut pimeyden voimiin. Suurin liikkeistä on Borgin & Burkes, joka myy synkkiä ja vaarallisia esineitä. Iskunkierto on liki suora käännös sanoista knock eli isku ja turn eli kierto. Rowling näyttää rakentaneen kujan nimestä englanniksi sanaleikin: Englannin kielessä sanan alussa oleva kn- ei äänny vaan k häviää yhdistelmästä; kaikki kn-alkuiset sanat siis alkavat lausuttaessa n-kirjaimella. Ilmiö on tuttu muun muassa sanoista knight ja night (ritari ja yö), jotka molemmat ääntyvät nait. Sanaan Knockturn on siis piilotettu sana nocturn. Sanan nocturnal merkitys on "öinen". Tästä päästään Ley-linja-teoriaan: Ley-linjat ovat väitetysti kilometrien mittaisia suoria väyliä maapallolla, ja ne yhdistävät eri paikkoja toisiinsa. Kujien (engl. alley) nimet siis olisivat viittauksia Ley-linjoihin: Viistokuja eli Diagon Alley = Diagonal Ley ja Iskunkiertokuja eli Knockturn Alley = Nocturnal Ley.[1]
Borgin & Burkes on antiikkiliike, joka sijaitsee Iskunkiertokujalla osoitteessa 13B. Borgin & Burkes myy erilaisia pimeän taikuuden esineitä. Liikkeen omistivat herrat Borgin ja Burke. Herra Burke osti Merope Kolkolta Salazar Luihuisen medaljongin 10 kaljuunalla ja myi sen myöhemmin Hepzibah Smithille. Lordi Voldemort työskenteli liikkeessä apulaisena valmistuttuaan Tylypahkasta. Myöhemmin Burke katosi salaperäisesti ja Borgin jäi pyörittämään liikettä yksin. Herra Borgin osti usein Lucius Malfoylta erilaisia pimeyden esineitä. Toisessa kirjassa Harry Potter päätyi liikkeeseen vahingossa, kun hän pyrki Viistokujalle hormipulverin avulla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Harry matkusti hormiverkostossa, ja hermostuksissaan hän lausui osoitteen painottaen sanoja epäselvästi. Harry piiloutui kaappiin, kun Lucius astui liikkeeseen myymään taas lisää esineitä Borginille. Borgin halusi ostaa Valedron päiväkirjan, mutta sitä Lucius ei hänelle myynyt. Kuudennessa kirjassa Draco Malfoy pakotti Borginin auttamaan häntä häivytyskaapin korjaamisessa. Draco myös osti liikkeestä kirotun kaulakorun ja kuihtuneen kouran. Sittemmin Borgin hääti Harryn, Ronin ja Hermionen liikkeestään, kun he yrittivät urkkia häneltä tietoja Dracosta. Kun Draco sitten onnistui korjaamaan häivytyskaapin, hän toi Tylypahkaan kuolonsyöjiä liikkeessä olevan kaapin kautta. On mahdollista että Borgin pidätettiin tapauksen jälkeen ja liike lopetti toimintansa, kun hän oli avustanut kuolonsyöjiä.
Nurmengard on Gellert Grindelwaldin rakennuttama linna, jonka vankilaan hän vangitsi sekä vihollisiaan että jästejä. Nurmengardin sisäänkäynnin merkkinä oli Kuoleman varjeluksien symboli ja legendaarinen lausahdus "Yhteiseksi hyväksi". Vangit vapautettiin kun Dumbledore päihitti Grindelwaldin; ja Grindelwald itse vangittiin Nurmengardin korkeimman tornin ylimpään vankiselliin. Nurmengard mainitaan ensimmäisen kerran kirjasarjan viimeisessä kirjassa, kun Voldemort saapuu vankilaan etsimään Grindelwaldia ja tietoa Seljasauvasta. Voldemort tappoi Grindelwaldin Nurmengardissa, kun tämä kieltäyi antamasta tietoja Pimeän lordille.
Vankilan olinpaikkaa ei kerrota suoraan, mutta sen oletetaan sijaitsevan jossakin hyvin kaukaisessa ja vaikeapääsyisessä paikassa – ehkä Balkanin tai Vähä-Aasian vuoristoalueella: Voldemortin paluumatka sieltä kestää hyvin kauan vaikka hän on saanut kiireisen kutsun. Elokuvassa Ihmeotukset: Grindelwaldin rikokset selvisi että Nurmengard on Itävallan Alpeilla.
Linnoitus on karttaamaton. Kun Harrylla on telepaattinen yhteys Voldemortin mieleen, hän näkee Nurmengardin aluksi vain hahmottomana vuorena. Mutta kun suojataiat murretaan ja linnoitukseen tunkeudutaan, Harry pystyy näkemään paikan selkeästi.
Rowling ei ole kertonut, sijoitetaanko Nurmengardiin muita samaa vaarallisuusluokkaa olevia vankeja – vai jääkö vankila Grindelwaldin hautakammioksi.
Warner Bros. käytti seuraavia paikkoja Harry Potter -elokuvasarjan kuvauspaikkoina.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.