Tornipöllö

Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.

Tornipöllö
Tornipöllön alalaji Tyto alba alba.
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Pöllölinnut Strigiformes
Heimo:	Tornipöllöt Tytonidae
Suku:	Tornipöllöt Tyto
Laji:	alba
Kaksiosainen nimi
Tyto alba (Scopoli, 1769)
Tornipöllön levinneisyys, sisältäen alalajit.
Katso myös
Tornipöllö Wikispeciesissä   Tornipöllö Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Koko ja ulkonäkö

Tornipöllön lento on sarvipöllömaisen kevyttä ja kaula näyttää pitkältä, sekä pyrstö lyhyeltä. Kuvassa guttata-alalaji.

Tornipöllö on 33–39 cm pitkä ja sen siipiväli on 80–95 cm. Sen ruumis on hoikka, sillä on pitkät siivet ja jalat, jotka roikkuvat usein lennon aikana. Höyhenpuku on vaalea. Huomiota herättää erityisesti valkoinen ja sydämenmuotoinen naama, jota ympäröi kapea, ruosteenvärinen reunus. Tornipöllön silmät ovat mustat. Selkäpuoli on helmenharmaa ja siinä on pieniä, mustia ja valkeita täpliä. Sukupuolet ovat hyvin samannäköisiä, koiras on usein vaaleampi ja naaraan höyhenpuvussa on enemmän mustia pilkkuja kuin koiraalla.

Muuntelu

Länsi- ja Etelä-Euroopassa ja Länsi-Kanariansaarilla elävän alba-alalajin sekä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä erlangeri-alalajin alapuolen väritys on puhtaanvalkea, kun taas Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopan guttata-, Itä-Kanariansaarien gracilirostris- ja Madeiran schmitzi-alalajien alapuoli on kellanoranssi.

Ääntely

Ääninäyte

Ääntelyä

Äänitetty Walesissa

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Naaras pitää hyrinää, koiras taas harvemmin. Varoitusääni on kimeä, hiova kirkaisu, joka kuuluu usein lennossa. Laulu on noin kahden sekunnin mittainen, usein toistuva, raikuva ja säröilevä ”shrrrriiiih”. Poikasten kerjuuääni on noin puolen sekunnin mittainen käheä kuorsaus.

Tornipöllöt ääntelevät matalasti. Varsinkin soidinmenojen aikaan kuulet varmasti matalan huhuun.

Levinneisyys

Tornipöllöjä tavataan Amerikassa, Euroopassa, Afrikassa, Arabian niemimaalla, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 82 300 – 178 000 paria, eniten Espanjassa.^[2] Maailman kannan on arvioitu olevan karkeasti noin 20-kertainen Euroopan kantaan verrattuna.^[3] Suomea lähimmät pesimäalueet ovat Itämeren eteläosissa. Ruotsissa tornipöllöjä pesii noin 5 paria (0–10) ja Tanskassa noin 300 paria ja Baltian maista Liettuassa 5–20 paria.^[2] Suomessa tornipöllö on havaittu rariteettikomitean hyväksymästi vuoden 2023 loppuun mennessä 11 kertaa.^[4] Lajia on istutettu Seychelleille, jossa se vieraslajina muodostaa uhan saarten alkuperäisille lajeille, kuten seychellienharakkataskulle.^[1][5]

Elinympäristöt

Tornipöllö pesii metsiköiden, pihojen, viljelysmaiden ja muiden puoliavoimien alueiden peltoaukeilla. Se on paikkalintu.

Lisääntyminen

Tyto alba guttata

Hakeutuu ihmisasutuksen läheisyyteen mistä löytyy latoja, ulkorakennuksia ja muita vastaavia pesimäpaikoiksi. Asettuvat myös mielellään ladossa olevaan isoon pönttöön ja puunkoloihin.

Ravinto

Tornipöllön ravinto koostuu lähinnä jyrsijöistä ja muista pikkunisäkkäistä, sekä sammakoista ja hyönteisistä. Tärkeintä ravintoa kuitenkin ovat myyrät.