Annapurnan suojelualue
From Wikipedia, the free encyclopedia
Annapurnan suojelualue (7 629 neliökilometriä) Himalajan vuoristossa Nepalin luoteisosassa on pinta-alaltaan maan laajin suojelualue. Se on myös koko Himalajan alueen ensimmäinen ja suurin suojelualue, joka kattaa Annapurnan massiivin vuoriston ja ulottuu 790 metrin korkeudelta yli 8 000 metriin merenpinnasta. Suojelualueella asuu yli 100 000 asukasta.[1]
Vaihtelevan luonnon vuoksi suojelualueen biodiversiteetti on erittäin rikas. Annapurnan suojelualue onkin Nepalin suosituin retkeilykohde, jonne matkustaa noin 60% kaikista maahan saapuvista ulkomaisista retkeilijöistä.[2]
Annapurnan suojelualue perustettiin hallitsemaan lisääntynyttä matkailua vuonna 1986. Vuonna 1992 siitä tuli virallinen luonnonsuojelualue. Suojelualue ei saa tukea Nepalin valtiolta. Kaikki hallinnoimiseen tarvittavat varat saadaan alueella vierailevilta matkailijoilta kerätyistä pääsymaksuista ja ulkomaisista lahjoituksista.[2]
Annapurnan suojelualue (7 629 neliökilometriä) rajoittuu pohjoisessa Himalajan vuoristossa Kiinan hallinnoimaan Tiibetin autonomiseen alueeseen. Suojelualueen rajaa lännessä todennäköisesti maailman syvin (5 571 metriä) rotkolaakso, jonka Kali Gandaki-joki on kaivertanut Annapurnan massiivin ja läheisen Dhaulagirin massiivin väliin. Pohjoisessa suojelualueen rajautuu kuiviin Mustangin ja Tiibetin vuoristoaavikoihin. Idässä alueen rajaa Marshyangdi-joen laakso. Etelässä suojelualueeseen kuuluu Pokharan laakson pohjoisosia ja ylänköä.[3][4]
Alueeseen kuulu osia Lamjungin, Myagdin, Kaskin, Mustangin ja Manangin (मनाङ) piirikunnista Gandakin maakunnassa.[5]
Suojelualueella on saanut nimensä 55 kilometriä pitkältä vuorijonolta Annapurnan massiivilta. Massiivin korkein huippu Annapurna I (8 091 metriä) on maailman 10. korkein vuori. Annapurnan massiivin alueeseen kuuluu yli 8 000 metrin korkeuteen yltävän Annapurna I:n lisäksi 13 yli 7 000 metriin yltävää huippua ja 16 muuta yli 6 000 metrin korkeuteen kohoavaa huippua. Annapurnan massiivin alueella on myös suuria jäätiköitä.[6]
Alueen luonto voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Ilmasto vaihtelee eteläisten jokilaaksojen subtrooppisesta Himalajan ylänköjen arktiseen ilmastoon. Suojelualueen korkeus vaihtelee eteläisten osien 790 metrin korkeudesta Annapurnan massiivin huippujen yli 8 000 metriin. Hedelmätöntä, karua aluetta on 49,67% maaperästä, ruohikkoalueita 21,27%, metsiä 15,21%, jäätikköjä 4,45% ja maatalousalueita 3,07%.[2]
Alueella on kaksi selvästi erottuvaa ilmastollista aluetta. Vuorten eteläpuoli on huomattavasti kosteampi kuin vuorijonojen pohjoispuoli. Vuosittainen monsuuni tuo eteläosiin runsaimmat sateet kesäkuun ja syyskuun välillä. Ääripäissä vuorten eteläpuolella 2 950 metrin korkeudessa sataa 5 032 mm vuodessa, kun huippujen pohjoisrinteellä 2 760 metrin korkeudessa sataa vain 1 099 mm vuodessa. Sade kasautuu lumeksi 2 000–3 000 metrin korkeudelle vuoristoon.[7]
Eläimistö ja kasvillisuus
Alueella on laskettu olevan 29 erilaista ekosysteemialuetta ja 22 erilaista metsätyyppiä. Metsätyypit vaihtelevat eteläosien subtrooppisista metsistä rinteiden vuoristoketoihin, mäntymetsiin ja vuoristoaavikkojen tundraan. Suojelualueeseen kuuluu esimerkiksi Ghorepanin maailman laajin alppiruusumetsä. Vaihtelevan luonnon ja runsaiden erilaisten ekosysteemityyppien vuoksi alueen biodiversiteetti on mittava. Alueelta on tunnistettu ainakin 1 352 kasvilajia, 128 nisäkäslajia, 518 lintulajia, 348 perhoslajia, 40 liskolajia ja 23 sammakkolajia.[2]
Alueen nisäkkäät vaihtelevat kooltaan aasiannorsusta etruskipäästäiseen, joka on maailman kevyin tunnettu nisäkäs. Lajeja, jotka on löydetty suojelualueelta ensimmäisenä maailmassa ovat arohilleri, kashmirinmyskihärkä, tiibetingaselli, arokissa, kiangi, himalajansusi ja tiibetinargaali. Alueella asuu erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja kuten kiinanmuurahaiskäpy, valkovartinen myskihirvi, chiru-antilooppi ja kultapanda, ja uhanalaisia lajeja kuten kauluskarhu ja puuleopardi. Alueelle endeemisiä lajeja ovat himalajanpeltohiiri ja csorbainaitosiippa.[2]
.jpg)
Suojelualueella asuu yli 100 000 asukasta. Suojelualueen pohjoisosassa asuu gurungeja ja magareita, ja eteläosissa thakaleita, manangeja ja lobia, jotka kaikki puhuvat omia kieliään ja noudattavat omia perinteitään. Alueella vallitsevat uskonnot ovat hindulaisuus, buddhalaisuus ja Bön-uskonto.[2] Alueen tunnetuimpia asutuskeskuksia ovat Chomrongin, Ghorepanin ja Ghandrukin kylät.[5]
Annapurnan suojelualue on Nepalin suosituin retkeilykohde, jonne matkustaa 60% kaikista maahan saapuvista ulkomaisista retkeilijöistä.[2] Alueella vierailee vuosittain noin 120 000 matkailijaa. Kaikkien alueella retkeilevien on hankittava maksullinen lupa. Alueen tunnetuimmat retkeilyreitit ovat vaellus Annapurnan perusleirille, 14–18 päivää kestävä Annapurnan kierros ja Ghorepanin-Poonin ylänkövaellus.[5]
Vuoden 2014 retkeilyonnettomuus
Lokakuussa 2014 Nepalin kaikkien aikojen vakavimmassa retkeilyonnettomuudessa ainakin 43 ihmistä menehtyi ja 175 loukkaantui lumimyrskyissä ja lumivyöryissä Annapurnan ympäristössä. Retkeilijöiden joukossa oli matkailijoita Nepalista, Israelista, Kanadasta, Intiasta, Slovakiasta ja Puolasta. Lokakuun 18. päivään mennessä oli pelastettu 289 ihmistä. Viranomaisia kritisoitiin siitä, että he eivät olleet varoittaneet lähestyvästä erittäin pahasta säästä.[8][9]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
