American Football Conference

American Football Conference (AFC) on toinen kahdesta amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliigan National Football Leaguen eli NFL:n konferensseista. AFC syntyi, kun kaksi ammattilaisliigaa, American Football League (AFL) ja National Football League yhdistyivät vuonna 1970. Entisen NFL:n joukkueista Cleveland Browns, Pittsburgh Steelers ja Baltimore Colts siirtyivät AFC:en kymmenen entisen AFL-joukkueen lisäksi. Loput NFL-joukkueet muodostivat National Football Conferencen (NFC:n).

Alkuaikoina jako ei miellyttänyt faneja, koska entiset kiistakumppanit eivät välttämättä enää uudelleenjärjestelyn myötä kohdanneet runkosarjassa. Entisten AFL-joukkueiden fanit olivat tuohtuneita myös siitä, että AFL käytännössä lakkasi olemasta ja joukkueet sulautuivat yhdeksi liigaksi. Liigojen välinen kilpailu toi väriä ja jännitteitä myös yksittäisten otteluiden välille. Jos 1960-luvulla NFL:n imago oli itsetietoisen putipuhdas ja urheilun parhaita arvoja korostava, AFL:n joukkueiden normeja, pukeutumis- ja käyttäytymiskoodeja vastustavat pelaajat olivat antisankareita, joita fanit tukivat raivoisasti. Asetelma oli kärjistettynä "hyvä ja perinteikäs" NFL vastaan "paha ja opportunistinen" AFL.

Liigojen yhdistymisen jälkeen AFC:en on liittynyt viisi joukkuetta ja kaksi on siirtynyt NFC:en, jolloin molempien konferenssien joukkueiden määrä on tasaantunut kuuteentoista. Kun Seattle Seahawks ja Tampa Bay Buccaneers liittyivät NFL:een kaudella 1976, ne sijoitettiin väliaikaisesti NFC:en ja AFC:en yhdeksi kaudeksi, mutta jo 1977 joukkueet vaihtoivat konferensseja keskenään. Jacksonville Jaguars liittyi NFL:en ja AFC:en vuonna 1995. Vielä yhden uudelleenjärjestelyn myötä Seahawks palasi NFC:en vuonna 2002.

Cleveland Brownsin joukkueen muutettua Baltimoreen vuonna 1996 joukkueesta tuli Baltimore Ravens, mutta ehtona oli se, että Cleveland sai pitää joukkueen nimen käyttöoikeuden ja paikan NFL:ssä. Kolme vuotta myöhemmin, kaudella 1999 uusi Cleveland Browns aloitti toimintansa.

Kun Houston Oilers lähti Houstonista vuonna 1997, NFL ja Houstonin omistaja Bud Adams eivät päässeet sopimukseen Ravensin ja Brownsin tapauksen kaltaisesta järjestelystä. Kun Adamsin Oilers muuton myötä sai uuden kotikaupungin ja nimen (Tennessee Titans), hän vaati NFL:n johdolta, että "Oilers"-nimeä ei saisi antaa enää millekään joukkueelle. Kun vihdoin vuonna 2002 Houstoniin perustettiin uusi AFC-joukkue, se nimettiin Houston Texansiksi.

Konferenssin sisällä kuusitoista joukkuetta on jaettu neljään divisioonaan (North, South, East ja West), joissa on neljä joukkuetta kussakin. Jokainen joukkue kohtaa runkosarjan aikana kaksi kertaa jokaisen divisioonavastustajansa, kerran sekä vieras- että kotiottelussa. Näiden divisioonan sisäisten ottelujen lisäksi jokainen joukkue saa vastaansa kymmenen muuta joukkuetta runkosarjan aikana. Kahteen otteluun saadaan vastustaja edellisen vuoden menestyksen perusteella ja loppuun kahdeksaan otteluun valitaan kaikki neljä joukkuetta kahdesta muusta AFC:n tai NFC:n divisioonasta. Kahdeksan ottelun vastustajat vaihtelevat vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2006 jokainen AFC East -joukkue kohtasi kahdesti paitsi oman divisioonansa joukkueet, myös kaikki joukkueet divisioonista AFC South ja NFC North yhden kerran.

Jokaisen NFL-runkosarjan loputtua pelataan pudotuspelisarja, johon pääsee kuusi AFC:n joukkuetta. Pudotuspelipaikka myönnetään automaattisesti neljälle divisioonavoittajalle. Kaksi muuta joukkuetta jatkavat nk. villeinä kortteina (engl. wild card) AFC:n parhaimman voitto–tappio-suhteen perusteella. AFC:n pudotuspelien kaksi parasta joukkuetta kohtaavat AFC:n mestaruusottelussa (engl. AFC Championship Game), jonka voittaja saa palkinnoksi Lamar Hunt Trophyn ja paikan NFL:n loppuottelussa, Super Bowlissa. Toinen Super Bowl -joukkue selvitetään samalla järjestelmällä NFC:stä.