amerikkalaisen jalkapallon ammattilaissarja From Wikipedia, the free encyclopedia
National Football League (NFL) on Yhdysvalloissa toimiva amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliiga. Liigassa on osakkaina ja siinä pelaa 32 joukkuetta, jotka on jaettu kahteen 16 joukkueen konferenssiin: AFC (American Football Conference) ja NFC (National Football Conference). Vuodesta 2002 lähtien molempien konferenssien joukkueet ovat jakaantuneet maantieteellisesti kutakuinkin tasaisesti. Konferenssit on jaettu neljään neljän joukkueen divisioonaan: East (itä), North (pohjoinen), South (etelä) ja West (länsi). NFL perustettiin vuonna 1920 nimellä American Professional Football Association, mutta nimi vaihtui jo vuonna 1922 National Football Leagueksi eli NFL:ksi.
| National Football League (NFL) |
|
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
NFL-kausi 2024 |
|
 |
|
| Laji | amerikkalainen jalkapallo |
| Maa(t) |
 Yhdysvallat |
| Perustettu | 1920 |
| Joukkueita | 32 |
| Hallitseva mestari | Kansas City Chiefs (4.) |
| Eniten mestaruuksia | Green Bay Packers (13) |
| TV |
CBS NBC ESPN FOX Amazon |
| Sivusto |
www |
NFL:n runkosarja alkaa joka vuosi syyskuun alussa ja kestää 17 viikkoa, minkä aikana jokainen joukkue pelaa 16 ottelua. Kunkin divisioonan jäsenet pelaavat toisiaan vastaan yhden koti- ja vierasottelun eli yhteensä kuusi ottelua. Loppuihin kymmeneen otteluun liiga määrää kiertävällä periaatteella neljä vastustajaa oman konferenssin jostakin toisesta divisioonasta, neljä vastustajaa vastakkaisen konferenssin jostakin divisioonasta sekä kaksi vastustajaa samasta konferenssista edellisen vuoden sijoitusten perusteella.
Runkosarjan päätteeksi kummastakin konferenssista, AFC:stä ja NFC:stä, kuusi joukkuetta saa paikan tammikuun alussa pelattaviin pudotuspeleihin, jotka ratkaistaan kerrasta poikki -menetelmällä. Pudotuspeliturnauksen päätteeksi kummankin konferenssin mestariksi selvinneet joukkueet kohtaavat NFL:n loppuottelussa, Super Bowlissa, joka pelataan ennalta määritellyssä kaupungissa.
NFL:n tähdistöottelu on nimeltään Pro Bowl, johon valitaan miehitys kummankin konferenssin joukkueista. AFC:n ja NFC:n tähdistöt valitaan yhdistetyssä äänestyksessä, jossa pelaajat ja valmentajat sekä yleisön äänet ratkaisevat kokoonpanot.
NFL on eräällä mittarillaselvennä ylivoimaisesti seuratuin kansallinen urheiluliiga maailmassa.lähde? Kauden 2016–17 runkosarjan otteluita seurasi paikan päällä keskimäärin 69 487 katsojaa per ottelu, mikä on yli 27 000 katsojaa enemmän kuin seuraavaksi eniten katsojia kerännyt Saksan Bundesliiga.[1] Toisaalta NFL:n runkosarjassa pelataan huomattavasti vähemmän otteluita kuin useimmissa muissa suurissa urheiluliigoissa.
NFL-joukkueita on nykyään 32. NFL on viidestä suuresta pohjoisamerikkalaisesta urheilun pääsarjasta ainoa, jonka kaikki joukkueet sijaitsevat Yhdysvalloissa. Miltei kaikissa Yhdysvaltojen suurimmissa kaupungeissa on NFL-joukkue.
Vuonna 2017 NFL:n arvoltaan ja liikevaihdoltaan suurin joukkue oli Dallas Cowboys: sen arvoksi laskettiin vuoden 2017 osalta noin 4,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja liikevaihdoksi 840 milj USD.[2]
NFL:n pelikausi kestää elokuusta kalenterivuoden yli helmikuuhun. Näytösottelut pelataan elokuussa, runkosarja syyskuusta joulukuuhun ja pudotuspelit tammikuussa. Pelikauden nimeämisestä aiheutuu helposti sekaannusta, sillä esimerkiksi kauden 2006 pudotuspelit pelattiin vasta tammikuussa 2007. Tällöin puhutaan yleisesti kauden 2006 pudotuspeleistä, mutta termi vuoden 2007 pudotuspelit tarkoittaa samaa asiaa. Yhtenäisyyden vuoksi englanninkielinen NFL-aiheinen kirjallisuus sekä media pyrkii käyttämään termiä "kausi", ei termiä "vuosi". Selvyyden vuoksi loppuottelu Super Bowl merkitään roomalaisin numeraalein, ei vuosiluvun mukaan (esimerkiksi Super Bowl XLI).
Ennen varsinaisen runkosarjan alkua NFL-joukkueet pelaavat neliviikkoisen, neljän ottelun harjoituskauden (engl. preseason, virallisesti exhibition games). Otteluissa on tarkoitus peluuttaa lähinnä varamiehistöjä ja antaa tulokkaille näyttömahdollisuuksia ennen kuin NFL:n harjoitusleirien jäljiltä joukkueita pienennetään runkosarjaa varten 53 pelaajaan per joukkue.
| Runkosarjan ottelumäärien kehitys | |
|---|---|
| 1935–1936 | 12 ottelua |
| 1937–1942 | 11 ottelua |
| 1943–1945 | 10 ottelua |
| 1946 | 11 ottelua |
| 1947–1960 | 12 ottelua |
| 1961–1977 | 14 ottelua |
| 1978–1981 | 16 ottelua |
| 1982 | 9 ottelua (pelaajien lakko) |
| 1983–1986 | 16 ottelua |
| 1987 | 15 ottelua (pelaajien lakko) |
| 1988–1989 | 16 ottelua |
| 1990–2020 | 16 ottelua |
| 2021– | 17 ottelua |
Varsinainen pelikausi (engl. regular season) alkaa syyskuun alussa, Labor Dayn jälkeisenä torstaina nk. NFL Kick Off -ottelulla, ja kestää 17 viikkoa eli kierrosta. Runkosarjan ottelut käydään enimmäkseen sunnuntai-iltapäivisin ja -iltaisin. Joka kierroksella pelataan myös yksi valtakunnallisesti televisioitu maanantai-illan ottelu (vuodesta 1970 lähtien nimellä Monday Night Football).
Muutamia ylimääräisiä järjestelyjä muuten säännölliseen aikatauluun aiheuttavat juhlapyhät sekä yliopistojalkapallon (engl. college football) kausi. Kaksi Thanksgiving- eli kiitospäivän ottelua pelataan aina torstaina ja kotijoukkueina ovat perinteen mukaisesti Detroit Lions sekä Dallas Cowboys vierasjoukkueiden vaihdellessa. Noin kolme viikkoa ennen NFL:n runkosarjan päätöstä ohjelmaan lisätään otteluja lauantai-iltapäiviksi ja -illoiksi, kun yliopistojen runkosarja on jo päättynyt ja jäljellä ovat enää vuodenvaihteen jälkeen pelattavat yliopistojen loppuottelut (nk. bowl games tai Bowl Championship Series).
Runkosarjassa kaikki joukkueet pelaavat 16 ottelua – kauteen sisältyy siis yksi vapaa viikko kullekin joukkueelle – ennalta määrätyn kaavion mukaisesti:
Tämä kaavio on voimassa vuosina 2002–2009, ja siinä kaikki joukkueet pelaavat kahdeksan vuoden aikana vähintään kaksi kertaa (koti- ja vierasottelun) kaikkia muita liigan joukkueita vastaan.
Runkosarjan päätyttyä joulukuun lopussa (tai tammikuun ensimmäisinä päivinä) alkaa play off -kausi (engl. postseason), johon pääsee molemmista konferensseista 7 joukkuetta: divisioonien voittajat ja kolme seuraavaksi parasta joukkuetta voitto-tappio -suhteen perusteella. Pudotuspelit pelataan konferenssien sisäisinä kerrasta-poikki –periaatteella, ja niiden perusteella ratkaistaan konferenssien mestaruudet. Ensin pudotuspeleihin selviytyneistä kolme vähiten pisteitä runkosarjassa kerännyttä (molemmissa konferensseissa) joukkuetta ja kolme vähiten pisteitä kerännyttä divisioonien voittajajoukkuetta pelaavat siten että 2. pelaa 7. vastaan, 3. pelaa 6. vastaan ja 4. pelaa 5. vastaan. Sitten ottelunsa voittaneet ja runkosarjan paras joukkue pelaavat keskenään niin, että jälleen eniten pisteitä kerännyt pelaa vähiten kerännyttä vastaa jne. Lopulta näiden kahden ottelun voittajat pelaavat keskenään pääsystä Super Bowliin.
AFC-konferenssin mestarin ja NFC-konferenssin mestarin kesken pelataan helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina NFL:n loppuottelu eli Super Bowl.
Pro Bowl on NFL-liigan tähdistöottelu, joka pelataan AFC:n ja NFC:n välillä. Se siirrettiin vuonna 2010 pelattavaksi viikkoa ennen Super Bowlia, kun se aiemmin pelattiin Super Bowlin jälkeen.[3] Ottelu on pääasiallisesti pelattu vuodesta 1980 Honolulun Aloha Stadiumilla. Se pelattiin Floridassa 2010 ja Arizonassa 2015.[4]
Suurin osa NFL:n pelaajista on värvätty Yhdysvaltojen eri yliopistoista. NFL järjestää joka huhtikuussa kolmipäiväisen värväystilaisuuden, jossa seitsemän kierroksen aikana joukkueet valitsevat ehdokkaaksi asetettuja yliopistopelaajia. Ennen vuotta 2010 tilaisuus oli kaksipäiväinen ja se ajoittui aina viikonlopulle. Vuonna 2010 tilaisuus oli kolmipäiväinen ja ensimmäinen varauskierros järjestettiin torstai-iltana parhaaseen televisionkatseluaikaan, toinen ja kolmas varauskierros perjantai-iltana ja kierrokset 4.–7. lauantaina aamupäivällä.
Kaikki NFL-joukkueet osallistuvat tilaisuuteen ja jokaiselle joukkueelle on annettu kullekin kierrokselle varausnumero edellisen vuoden sarjamenestyksen perusteella. Pienimmällä numerolla eli kierroksen ensimmäisenä valitsee joukkue, jolla on edellisellä kaudella ollut eniten tappiota (ts. huonoin voittoprosentti). Kierroksen viimeisenä valitsee Super Bowl -voittaja. NFL Draftin perimmäisenä ajatuksena on, että heikosti menestyneet joukkueet voivat parantaa mahdollisuuksiaan seuraavalla kaudella varaamalla yliopistojen parhaimmat NFL-tulokkaat ensin.
Värväysnumerot ovat samalla tavalla kauppatavaraa kuin NFL-pelaajatkin. Joukkueet voivat vaihtaa varausnumeroita keskenään esimerkiksi osana pelaaja- tai valmentajakauppoja tai vaikkapa vaihtaa kaksi suurempaa varausnumeroa yhteen pienempään. Varausnumeroilla on merkitystä sekä pelaajien jakautumiseen eri joukkueiden kesken että heidän uransa alkupalkkaan. Tavallisesti liigan ykkösvarauksen sopimus asettaa lähtötason peruspalkalle erilaisine bonuksineen, mitä agentit käyttävät ohjenuorana erityisesti ensimmäisellä kierroksella varattujen pelaajien palkkaneuvotteluissa.
| Vähimmäispalkka dollareissa eri kausina[5] | |||||||
| Pelivuodet NFL:ssä | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 0 | 275 000 | 285 000 | 295 000 | 310 000 | 325 000 | 340 000 | 355 000 |
| 1 | 350 000 | 360 000 | 370 000 | 385 000 | 400 000 | 415 000 | 430 000 |
| 2 | 425 000 | 435 000 | 445 000 | 460 000 | 475 000 | 490 000 | 505 000 |
| 3 | 500 000 | 510 000 | 520 000 | 535 000 | 550 000 | 565 000 | 580 000 |
| 4–6 | 585 000 | 595 000 | 605 000 | 620 000 | 635 000 | 650 000 | 665 000 |
| 7–9 | 710 000 | 720 000 | 730 000 | 745 000 | 760 000 | 775 000 | 790 000 |
| 10+ | 810 000 | 820 000 | 830 000 | 845 000 | 860 000 | 875 000 | 890 000 |
NFL-pelaajien taattu vähimmäispalkka määräytyy NFL:n pelaajayhdistyksen (NFLPA) ja NFL:n välisen työehtosopimuksen[5] mukaisesti. Se oli esimerkiksi kaudella 2007 tulokkaille 285 000 Yhdysvaltain dollaria. Summa kasvaa pelivuosien mukaan.[6]
Jokaisen pelaajan palkka on neuvoteltavissa pelaajan ja joukkueen välillä, mutta se ei saa alittaa vähimmäisrajoja. Liigan parhaiden pelaajien suurimmat vuosipalkat ovat noin kymmenkertaisia vähimmäisrajoihin nähden. Kaudella 2008 parhaiten palkattu pelaaja oli Pittsburgh Steelersin pelinrakentaja Ben Roethlisberger, jonka palkkakattobudjetissa huomioitava palkkarasite oli 27,7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.[7]
Vuonna 1994 NFL asetti joukkueille palkkakaton (engl. salary cap), joka säätelee pelaajille maksettavan kumulatiivisen palkan määrää. Palkkakatto lasketaan monimutkaisella kaavalla, jossa otetaan huomioon muun muassa kaikkien NFL-joukkueiden liikevaihto edelliseltä vuodelta. NFL ei ole paljastanut kaavan tarkkaa sisältöä, mutta palkkakaton kehitys on ollut viime vuosina selvästi nousujohteinen.[6]
| Vuosi | Palkkakatto (arvio) |
|---|---|
| 1994 | 34 600 000 USD |
| 1995 | 37 100 000 USD |
| 1996 | 40 777 000 USD |
| 1997 | 41 450 000 USD |
| 1998 | 52 388 000 USD |
| 1999 | 58 353 000 USD |
| 2000 | 62 172 000 USD |
| 2001 | 67 400 000 USD |
| 2002 | 71 100 000 USD |
| 2003 | 75 082 000 USD |
| 2004 | 80 582 000 USD |
| 2005 | 85 500 000 USD |
| 2006 | 102 000 000 USD |
| 2007 | 109 000 000 USD |
| 2008 | 116 000 000 USD |
Pelaajien bonusten vuoksi joukkueen vuosittainen pelaajabudjetti voi olla suurempi kuin palkkakatoksi ilmoitettu summa:
Palkkakattojärjestelmän etuna pidetään sitä, että jokaisella NFL-joukkueella on samanverran rahaa pelaajien hankkimiseen joka vuosi. Näin suurten markkina-alueiden isotuloiset joukkueet eivät voi käyttää rajattomasti rahaa houkutellakseen liigan kaikkia tähtipelaajia samaan joukkueeseen. Tilanne on päinvastainen kuin esimerkiksi baseballissa, jossa New York Yankeesin palkkabudjetti oli vuonna 2006 198 miljoonaa dollaria. Seuraavaksi suurimman joukkueen, Boston Red Soxin palkkabudjetti oli puolestaan verrattaen selvästi pienempi, 121 miljoonaa dollaria.[8]
Palkkakattojärjestelmän vastustajien pääargumentti on näkemys NFL:n halusta maksimoida joukkueiden tuottavuus pelaajien palkkojen kustannuksella. Kasvavista lipputuloista, oheismateriaalin myynnistä ja stadionien tuotoista ei ole hyötyä pelaajille, ainoastaan joukkueiden omistajille. Lisäksi on pelätty lahjakkaiden urheilijoiden siirtymistä sellaisiin ammattilaislajeihin, joissa palkkakattoa ei ole. Palkkakattojärjestelmän yli kymmenvuotisen historian aikana tällaisia siirtymisiä on tapahtunut kuitenkin vain muutamia. Vasta-argumentteja heikentää myös se tosiasia, että suurimmat palkkatulot ohjautuvat pelaajille enimmäkseen heidän henkilökohtaisista sponsorisopimuksistaan, ei NFL:n peruspalkasta.
NFL ja NFL:n pelaajayhdistys NFLPA neuvottelivat 8. maaliskuuta 2006 uuden työehtosopimuksen[5], jolla jatkettiin edellistä sopimusta (ml. siihen liittyvää palkkakattojärjestelmää) vuoteen 2013 saakka.[9] Vuonna 2011 tehtiin uusi sopimus, joka ulottuu aina kauden 2020 päätökseen.[10]
NFL:llä on tarkka järjestelmä pelaajien pelipaitojen numeroinnissa. Liigan otteluissa pelaajien numero ilmaisee heidän pelipaikkansa. Sääntö otettiin käyttöön 5. huhtikuuta 1973, jotta tuomareiden olisi helpompaa seurata pelaajia heidän pelipaikkansa mukaan. Numerointi helpottaa myös katsojia.[11]
Vuoteen 2004 asti laitahyökkääjät saivat käyttää vain 80-alkuisia numeroita.[12] NFL muutti sääntöä, jotta merkittävien pelaajien pelinumeroita voitaisiin ”jäädyttää”, kuten muissakin joukkuelajeissa. Lisäksi joukkueissa oli usein laitahyökkääjiä ja sisempiä laitahyökkääjiä niin monta, että 80-alkuisia numeroita ei yksinkertaisesti ollut enää vapaana. Laitahyökkääjä Keyshawn Johnson aloitti trendin valitessaan numerokseen 19 vuonna 1996, koska New York Jetsillä ei ollut enää 80-alkuisia numeroita. Vuonna 2004 NFL:n draftissa kolme ensimmäisenä valittua laitahyökkääjää valitsivat numerokseen 11. Kauden 2005 alussa NFL:ssä pelasi jo 30 laitahyökkääjää, joiden numerot olivat 10 ja 19 väliltä.
Vuoden 2006 kakkosvaraus, New Orleans Saintsin keskushyökkääjä Reggie Bush, esitti NFL:lle anomuksen, jossa hän pyysi saada käyttää yliopistoaikojensa numeroa 5. Hänen anomuksensa hylättiin ja saman tien alkoi keskustelu numerointijärjestelmän muuttamisesta hieman joustavammaksi yliopistosarjojen tapaan.[13]
Vaikka hyökkäyksen linjamiehistä senttereiden pitäisi käyttää numeroita 50–59, he useimmiten päätyvät numeroihin 60–79 joukkueiden linjamiesten ja tukimiesten korkean lukumäärän takia.
NFL:n ja NFL:n pelaajayhdistyksen välisen työehtosopimusneuvottelujen jälkeen maaliskuussa 2006 Paul Tagliabue ilmoitti siirtyvänsä eläkkeelle komissaarin tehtävistä heinäkuussa 2006. Huhtikuussa 2006 NFL asetti työryhmän valmistelemaan uuden komissaarin nimeämistä. Työryhmä esitteli ehdokkaat NFL-joukkueiden omistajien yhteisissä kokouksissa ennen äänestystä. Komitea koostui seitsemästä NFL-omistajasta: Jerry Richardson (Carolina Panthers), Woody Johnson (New York Jets), Jerry Jones (Dallas Cowboys), Robert Kraft (New England Patriots), Al Davis (Oakland Raiders), Lamar Hunt (Kansas City Chiefs) ja Mike McCaskey (Chicago Bears). Kahdeksas jäsen oli komitean puheenjohtaja Dan Rooney, Pittsburgh Steelersin omistaja.
Ehdokkaiden määrä rajattiin 185:stä ensin yhteentoista ja haastattelujen jälkeen viiteen 30. heinäkuuta omistajien tapaamisessa Detroitissa ja uusi komissaari valittiin 8. elokuuta 2006 kolmipäiväisessä kokoontumisessa Chicagossa. Tullakseen hyväksytyksi voittajaehdokkaalla oli oltava 22 joukkueen tuki 32:sta. Al Davisin mukaan kolmetuntinen äänestys oli ajoittain jopa riitaisa, mutta lopulta viidennessä äänestyksessä komissaariksi valittiin yksimielisesti äänin 32-0 Roger Goodell, NFL:n operatiivinen johtaja. Lopullinen yksimielisyys seurasi vasta, kun vähemmistössä olleet pienten markkina-alueiden NFL-omistajat lopulta taipuivat enemmistön edessä.[15][16]
Goodellin vastaehdokkailla (asianajotoimisto Covington & Burlingin osakas Gregg Levy, asianajotoimisto Squire Sanders & Dempseyn osakas Frederick Nance, sijoitusyhtiö Fidelity Investmentsin operatiivinen johtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Robert L. Reynolds ja energiayhtiö Constellation Energyn toimitusjohtaja Mayo Shattuck) ei lopulta ollut paljonkaan mahdollisuuksia äänestyksessä.
Ennen kuin NFL:n virallinen valintaprosessi alkoi, julkisuudessa väläyteltiin muitakin ehdokkaita: NFL:n lakimies Jeff Pash, Atlanta Falconsin toimitusjohtaja ja pitkäaikainen liigavaikuttaja Rich McKay sekä Dick Cass, Baltimore Ravensin toimitusjohtaja. Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton ja ulkoministeri Condoleezza Rice nousivat myös esille eri medioissa, mutta kummankin ”ehdokkuus” oli lähinnä julkisuuden ruokkimaa poliittista peliä ja spekulointia.
Pro Football Hall of Fame on oikeastaan NFL:n Hall of Fame eli museo Cantonissa, Ohion osavaltiossa. Museossa on esillä lajiin liittyviä historiallisia esineitä, mutta erityisesti kaikkien Hall of Fame -kunniamaininnan saaneiden pelaajien, valmentajien ja NFL-vaikuttajien pronssiset rintakuvat.
Erillinen valitsijakomitea asettaa joka vuosi ehdolle NFL:n historian parhaimpia pelaajia. Lopullisessa äänestyksessä valitaan vähintään kaksi, mutta ei enempää kuin kuusi uutta Hall of Famen jäsentä. Teoriassa jokainen pelaaja voidaan asettaa ehdokkaaksi sen jälkeen, kun hänen peliuransa päättymisestä on kulunut viisi vuotta. Ehdokkaaksi voidaan asettaa myös omistajia ja NFL:ssä merkittäviä toimijoita, kuten omistajia tai joukkueiden työntekijöitä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
