From Wikipedia, the free encyclopedia
Albert Ballin (15. elokuuta 1857 – 9. marraskuuta 1918) oli saksalainen merenkulkumagnaatti.[3] Hän oli vuodesta 1886 Hampurin-Amerikan linjan (HAPAG) johtokunnan jäsen, vuodesta 1899 sen pääjohtaja[4]. Yhtiö oli aikanaan maailman suurin laivayhtiö. Ballin myös kehitti risteilyaluksen konseptin, minkä vuoksi häntä pidetään nykyaikaisen risteilymatkustamisen isänä.[3]
| Albert Ballin | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. elokuuta 1857 Hampuri, Saksan liitto |
| Kuollut | 9. marraskuuta 1918 (61 vuotta) Hampuri, Saksan keisarikunta |
| Muut tiedot | |
| Yritys | Hampurin-Amerikan linja |
| Asema | Omistaja ja johtaja |
| Puoliso | Marianne Ballin[1] |
| Vanhemmat |
Samuel Joel Ballin (isä) Amalia Ballin (äiti)[2] |
Ensimmäisen maailmansodan aikana hän vastusti jyrkästi sitä, että Saksa ryhtyisi käymään vedenalaista sotaa, koska hän pelkäsi, että Saksa saisi sen vuoksi myös Yhdysvallat vihollisekseen. Saatuaan marraskuussa 1918 tietää aselevon ankarat ehdot Ballin kuoli yllättäen, luultavasti oman käden kautta.[4]
Saksan keisarinna Augusta Viktorian mukaan nimetty SS Augusta Victoria oli ensimmäinen nykyisenkaltainen risteilyalus.[5] Se lähti ensimmäiselle matkalleen 10. maaliskuuta 1889 Hampurista, ja se kulki Southamptonin kautta New Yorkiin. Laiva teki maailman ensimmäisen Välimeren risteilyn kaksi vuotta myöhemmin.
Ballin rakennutti 1901 Veddelin saarelle Hampuriin siirtolaisia varten keskuksen, johon sijoitettiin tuhansia Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan pyrkiviä ihmisiä kaikkialta Euroopasta.[6] Saari on nykyään BallinStadt-museona. Vuonna 1913 HAPAG omisti kolme maailman suurinta linjalaivaa, jotka kaikki kuitenkin takavarikoitiin myöhemmin osana ensimmäisen maailmansodan sotakorvauksia.
Menetettyään yhtiönsä laivat Ballin teki itsemurhan Hampurissa Saksan vallankumouksen aikana vuonna 1918, kaksi päivää ennen ensimmäisen maailmansodan loppua.[7] Toisen maailmansodan jälkeen yhtiö menetti taas merikelpoiset laivansa sekä globaalin markkina-asemansa.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
