Alavalli
From Wikipedia, the free encyclopedia
Alavalli (myös Ala-Valli) on kylä Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla entisen Jalasjärven kunnan alueella. Sitä on kutsuttu vielä sotien jälkeen puhekielessä myös Vallinkyläksi. Alavallista etelään sijaitseva kylä on Ylivalli.
| Alavalli Ala-Valli |
|
|---|---|
  Alavalli |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunta | Kurikka |
| Entinen kunta | Jalasjärvi |
| Korkeus | 110[1] m |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Alavallin kaakkoisosassa on 1966–1968 rakennettu Liikapuron tekojärvi, jonne on rakennettu kesämökkejä.
Alavallin elinkeinot liittyvät perustuotantoon. Alueella harjoitetaan turvetuotantoa sekä sikojen, broilereiden ja lypsylehmien kasvatusta. Turvetuotannossa merkittävä on Haukineva, jolta Jalasjärven ja Peräseinäjoen alueelta Vapo on nostanut turvetta vuodesta 1975.[2]
Alavallissa sijaitsee Jalasjärven liikennepaikka, jota on käytetty myös turpeen lastaamiseen. Vuonna 1980 perustettu Alavallin kylätoimikunta aikaansai sen, että Jalasjärven liikennepaikkaa ryhdyttiin 1981 käyttämään myös henkilöliikenteeseen siten, että Seinäjoelta Tampereelle menevä juna pysähtyi siinä. Valtionrautatiet muutti aikatauluja vuonna 2006 siten, etteivät henkilöjunat enää pysähtyneet Taavetissa, Jalasjärvellä, Härmässä, Kuivaniemellä eivätkä Iissä.
Ensimmäinen tunnettu Alavallin asukas oli vuonna 1670 Matti Matinpoika, joka oli tullut Ilmajoelta. Hän rakensi talon Hirvijoen rannalle, joka tunnettiin Wallina (Valli). Toinen tunnettu asukas oli Jalasjärven ensimmäinen lukkari Juho Erkinpoika 1751, jolla saattoi olla erimielisyyksiä Jalasjärven kappeliseurakunnan kappalaisen Gabriel Laguksen kanssa. Lukkari ratsasti mustalla orilla töihin korpimetsien läpi, jolloin reitti tuli tunnetuksi Lukkarinpolkuna, Kirkkopolkuna tai Kirkkotienä.
1700-luvun lopulle Alavallin asukasluku kasvoi siten, että 1800-luvun vaihteessa Alavallissa oli jo 12 uutta taloa. Vanhimmasta päästä talot olivat Walli, Pakka, Salo, Kiviniemi, Kokko, Seppi, Vallinmaa ja Harjunmaa. Näillä itsenäisillä maatiloilla oli lisäksi myös omia torppia. Vanhoista taloista peräisin olevia paikannimiä ovat muun muassa Pakkaperä, Salonmäki, Sepinmäki ja Harjunpäänperä.
Alavallin nuorisoseura
Alavallin nuorisoseura perustettiin vuonna 1921 kansakoulunopettaja Hilma Kinnusen toimiessa aktiivisesti perustamisvaiheessa. Hän toimi opettajana Alavallin kansakoulussa yhden vuoden ajan. Alavallin nuorisoseuran talo, Ahjola, valmistui vuonna 1933. Sen kivijalan kivet tuotiin Ylivallista. Nuorisoseuran talolla on järjestetty iltamia, näytelmiä, tanhuja, kuorolaulua, bingoja sekä urheilua. Nuorisoseuran talo toimi sotien aikana myös siirtoväen tilapäisasuntona.
Vuonna 1969 Alavallin nuorisoseura järjesti kolmen parin kruunuhäät, joissa oli 3 000 vierasta ensimmäisenä ja 2 000 vierasta toisena päivänä. Hääparit eivät menneet oikeasti naimisiin. Olavi Kiviniemen pelloille oli pystytetty lisäksi tivolitelttoja, joten suuri kävijämäärä selittyy osin myös tivolilla.
Alavallin kansakoulu
Alavallin peruskoulun ala-aste lakkautettiin 1995/1996[3] ja rakennus jäi edelleen Jalasjärven kunnalle. Rakennuksen vuokrasi maa- ja kotitalousseura, joka mahdollisti sen käytön myös muuhun kuin omaan toimintaansa. Vuodesta 2000 entistä koulurakennusta on kutsuttu Alavallin kylätaloksi. Alavallin nuorisoseura suunnitteli ostavansa talon. Kauppahinta, johon kuului myös metsää ympäriltä oli 7 000 markkaa. Rakennuksessa on yläkerrassa sauna ja toimivat keittiötilat. Koulurakennuksen ajateltiin aluksi kilpailevan Ahjolan kanssa, jolloin sen ottamista Alavallin nuorisoseuralle arveltiin epätarkoituksenmukaiseksi.
- Mari Kiviniemi, kansanedustaja ja ministeri
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
