Alankomaiden hallitsijoista ensimmäinen oli vuosina 1806–1810 hallinnut Ranskan keisarin Napoleon I:n veli Ludvig Bonaparte, jonka Alankomaat vallannut Napoleon asetti perustamansa Hollannin kuningaskunnan nukkevaltion hallitsijaksi. Nykyinen monarkia perustettiin Wienin kongressissa 1815, kun Eurooppaa järjesteltiin uudelleen Napoleonin kukistumisen jälkeen. Tuolloin Alankomaihin kuuluivat myös nykyiset Belgia ja Luxemburg. Belgia itsenäistyi 1830. Vilhelm III:n kuoltua hallitsijaksi tuli hänen tyttärensä Vilhelmiina, mutta Luxemburgin laki ei sallinut naispuolista hallitsijaa, joten Luxemburgin hallitsijaksi tuli Nassaun entinen herttua Aadolf.
| Alankomaiden Kuningas | |
|---|---|
| Koning der Nederlanden | |
 | |
 | |
| Virka-asunto | Amsterdamin kuninkaallinen palatsi |
| Ensimmäinen | Vilhelm I |
| Kotisivut | www.koninklijhuis.nl |
Alankomaiden hallitsijoilla on ollut tapana luopua kruunustaan myöhemmällä iällä. Vilhelm I luopui kruunusta poikansa Vilhelmin hyväksi, Vilhelmiina tyttärensä Julianan hyväksi ja Juliana tyttärensä Beatrixin hyväksi. Beatrix luopui kruunusta poikansa Willem-Alexanderin hyväksi, josta tuli Alankomaiden kuningas huhtikuussa 2013.[1]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
