Alamäkiajo
From Wikipedia, the free encyclopedia
Alamäkipyöräily tai alamäkiajo (lyhennetään DH, engl. downhill) on maastopyöräilyn alalaji. Alamäkipyöräilyssä pyöräilijä pyrkii ajamaan määrätarkoitusta varten rakennetun radan lähdöstä maaliin mahdollisimman nopeasti. Alamäkipyöräilyn suorituspaikat ovat alamäkeen viettäviä teknisesti vaativia ratoja, joihin kuuluu erilaisia rakennettuja ja usein myös luonnonmukaisia muotoja. Alamäkipyöräilyradan muotoja ovat kivikkoalueet, erilaiset käännökset ja hyppyrit sekä pudotukset. Alamäkipyöräilijä siirtyy laskujen välillä takaisin radan lähtöön kuljettimen, tyypillisesti kesäkäytössä olevan hiihtohissin avulla. Alamäkipyöräilyssä urheiluvälineenä käytetään maastopyöriä, joille on tyypillistä tukeva rakenne ja pitkät joustomatkat sekä etu- että takajousituksessa. Alamäkipyöräilykilpailuja on kahden tyyppisiä, yhteislähdöllisiä kilpailuja, jotka ovat suhteellisen harvinaisia sekä kilpailuja, joissa kuljettajat lähetetään radalle yksitellen.[1][2]
Kilpailutoimintaa järjestetään kansainvälisellä tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasoilla ympäri maailmaa. Kansainvälinen pyöräilyliitto UCI järjestää vuosittain lajin maailmanmestaruuskilpailun osana maastopyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuja.
Alamäkipyörien kehitys on mahdollistanut myös ns. freeride ajamisen, jossa päällimmäisenä tarkoituksena ei ole kilpailla, vaan ajaa haastavia ajolinjoja, hyppyjä, pudotuksia, sekä tehdä myös temppuja. Freeriden suosion kasvun myötä moni laskettelukeskus on avannut rinteensä pyöräilijöiden käyttöön kesäkaudella, ja on syntynyt ns. bike parkeja, eli pyöräilykeskuksia.