Aisopos
antiikin kreikkalainen tarinankertoja / From Wikipedia, the free encyclopedia
Aisopos (m.kreik. Αἴσωπος, Aisōpos, lat. Aesopus; n. 620–564 eaa.) oli antiikin kreikkalainen faabelien eli eläinsatujen sepittäjä. Hän tuli faabeleistaan niin kuuluisaksi, että myöhemmin koko eläintarinaperinne laitettiin hänen nimiinsä. Nykyisin tunnetut Aisopoksen faabelit ovat kuitenkin suureksi osaksi myöhempää alkuperää. Niitä on käytetty paljon moraaliopetuksessa ja lapsille tehtyjen satujen, näytelmien ja sarjakuvien pohjana.[1][2][3]
Aisopos | |
---|---|
Αἴσωπος | |
Kopio hellenistisestä rintakuvasta, jonka oletetaan esittävän Aisoposta. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | n. 620 eaa. Mesembria(?) |
Kuollut | n. 564 eaa. Delfoi |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | muinaiskreikka |
Aikakausi | arkaainen kausi |
Tyylilajit | faabeli |
Pääteokset | Aisopoksen faabelit (suuri osa epäperäisiä) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Infobox OK |
Aisopoksen elämästä tiedetään hyvin vähän. Antiikin lähteiden tiedot hänen syntymäajastaan ja -paikastaan ovat ristiriitaisia. Aisopoksen kerrotaan olleen orja, joka alkoi kertoa faabeleita koska ei voinut puhua suoraan. Aisopoksella oli kaksi isäntää, joista myöhempi vapautti hänet. Vapauduttuaan hän oli tekemisissä Lyydian kuninkaan Kroisoksen kanssa. Myöhempi perimätieto kertoo Aisopoksen olleen ruma ja epämuodostunut, mutta vanhimmissa lähteissä tästä ei ole mainintoja. Osa tutkijoista kyseenalaistaa historiallisen Aisopoksen olemassaolon, mutta useimmat katsovat, että häntä koskevilla perimätiedoilla on todelliseen henkilöön palautuva ydin.