From Wikipedia, the free encyclopedia
Adsukipapu (Vigna angularis) on yksivuotinen köynnöskasvi, jota kasvatetaan laajalti Itä-Aasiassa ja Himalajan vuoristossa siitä saatavan pienikokoisen (halkaisijaltaan noin 5 millimetrin suuruisen) pavun takia. Aiemmin kasvin nimenä käytettiin yleisesti sen japaninkielisen nimen アズキ azuki virheellisiä latinisaatioita adzuki ja aduki.
| Adsukipapu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Tribus: | Phaseoleae |
| Suku: | Pitkäpavut Vigna |
| Laji: | angularis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Vigna angularis |
|
| Katso myös | |
Adsukipavun kaakkoisaasialaiset lajikkeet ovat yleensä väriltään punaisia. Pavusta on kuitenkin olemassa myös valkoisia, mustia, harmaita ja erilaisia kirjavia muunnoksia. Tutkijat uskovat pavun kantamuodon olleen Vigna angularis var. nipponensis. Geneettiset todisteet osoittavat, että Adsukipavun viljely aloitettiin Himalajalla. Sitä viljeltiin Kiinassa ja Koreassa ennen vuotta 1000 eaa. Myöhemmin sitä vietiin Japaniin, missä se on nykyään toiseksi suosituin hernekasvi, heti soijapavun jälkeen. [2]
Lajin nimitys azuki on romanisaatio sen japaninkielisestä nimestä. Japanissa tosin käytetään lajin nimityksenä myös kiinankielistä lainasanaa shōzu (小豆), joka merkitsee ”pieni papu” (jonka vastinpari ”suuri papu” (大豆, daizu) taas tarkoittaa soijapapua). Vaikka nimi usein kirjoitetaan kanji-merkein 小豆, se silti äännetään azuki.
Kiinassa lajin nimityksen shōzu vastinetta 小豆 (xiǎodòu) käytetään yhä kasvitieteellisissä ja maanviljelyksellisissä yhteyksissä. Arkikielessä tavallisesti kuitenkin käytetään nimityksiä hongdou (紅豆, hóngdòu) ja chidou (赤豆, chìdòu), joiden kummankin merkitys on ”punainen papu”, koska pavun lähes kaikki kiinalaiset lajikkeet ovat väriltään punaisia, mikä on kiinalaisten kanssa kommunikoitaessa aiheellista ottaa huomioon, jotta vältettäisiin sekaannus muihin punavärisiin papuihin.
Itäaasialaisessa keittiössä azukipapua käytetään yleisesti makeutettuna. Tavallinen tapa on keittää papuja sokerin kanssa, jolloin saadaan aikaan azukipaputahnaa eli ”punapaputahnaa” (an), joka on hyvin tyypillinen ruoka-aine kaikkien alueen maiden keittiöissä; sitä käytetään yleisesti myös antamaan pavun makua esimerkiksi kastanjasta tehtäviin ruokiin.
Azukipaputahnaa käytetään moniin kiinalaisiin ruokalajeihin kuten tangyuaniin, zongziin, kuukakkuihin, baoziin ja punapapujäähän. Sitä käytetään myös täytteenä japanilaisissa makeisissa kuten anmitsussa, taiyakissa ja daifukussa. Nestemäisempi versio, johon käytetään sokerin kanssa keitettyjä azukipapuja, lootuspähkinöitä (eräiden Nelumbo-suvun kasvien siemeniä) ja appelsiininkuorta, on makea ruokalaji nimeltä oshiruko (”punapapukeitto”). Azukipapuja nautitaan yleisesti myös idätettyinä tai keitettyinä kuumaksi, teetä muistuttavaksi juomaksi. Joissakin Aasian kulttuureissa punapaputahnaa käytetään täytteenä tai päällysteenä erilaisissa vohveleissa, pullassa, pikkuleivissä ja muissa leivonnaisissa.
Japanissa adsukipapujen kanssa tarjoiltava riisi (jap. 赤飯, sekihan) on perinteinen ruokalaji, jota on tarjottu tilanteissa, joissa on toivottu sen tuottavan onnea. Azukipapuja käytetään myös perinteisten amanattō-makeisten valmistukseen ja suosittuna jäätelön makuaineena.
Adsukipapu on voin ja sokerin ohella yksi Somaliassa illallisruokana suositun cambuulon perusaineksista.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
