opiskella

Finnish

Etymology

From oppia +‎ -skella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈopiskelːɑˣ/, [ˈo̞pis̠ˌk̟e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): o‧pis‧kel‧la
• Hyphenation^(key): opis‧kel‧la

Verb

opiskella

1. (transitive, usually atelic, intransitive) to study [with translative ‘to be’] (to pursue studies of, e.g. at a university)

   Opiskeleeko hän oikeustieteitä?

   Does she study law?

   Missä yliopistossa hän opiskelee?

   Which university does she study at?

   Hän opiskeli lääkäriksi.

   She studied to be a physician.

Conjugation

Inflection of opiskella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		opiskelen	en opiskele	1st sing.	olen opiskellut	en ole opiskellut
2nd sing.		opiskelet	et opiskele	2nd sing.	olet opiskellut	et ole opiskellut
3rd sing.		opiskelee	ei opiskele	3rd sing.	on opiskellut	ei ole opiskellut
1st plur.		opiskelemme	emme opiskele	1st plur.	olemme opiskelleet	emme ole opiskelleet
2nd plur.		opiskelette	ette opiskele	2nd plur.	olette opiskelleet	ette ole opiskelleet
3rd plur.		opiskelevat	eivät opiskele	3rd plur.	ovat opiskelleet	eivät ole opiskelleet
passive		opiskellaan	ei opiskella	passive	on opiskeltu	ei ole opiskeltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		opiskelin	en opiskellut	1st sing.	olin opiskellut	en ollut opiskellut
2nd sing.		opiskelit	et opiskellut	2nd sing.	olit opiskellut	et ollut opiskellut
3rd sing.		opiskeli	ei opiskellut	3rd sing.	oli opiskellut	ei ollut opiskellut
1st plur.		opiskelimme	emme opiskelleet	1st plur.	olimme opiskelleet	emme olleet opiskelleet
2nd plur.		opiskelitte	ette opiskelleet	2nd plur.	olitte opiskelleet	ette olleet opiskelleet
3rd plur.		opiskelivat	eivät opiskelleet	3rd plur.	olivat opiskelleet	eivät olleet opiskelleet
passive		opiskeltiin	ei opiskeltu	passive	oli opiskeltu	ei ollut opiskeltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		opiskelisin	en opiskelisi	1st sing.	olisin opiskellut	en olisi opiskellut
2nd sing.		opiskelisit	et opiskelisi	2nd sing.	olisit opiskellut	et olisi opiskellut
3rd sing.		opiskelisi	ei opiskelisi	3rd sing.	olisi opiskellut	ei olisi opiskellut
1st plur.		opiskelisimme	emme opiskelisi	1st plur.	olisimme opiskelleet	emme olisi opiskelleet
2nd plur.		opiskelisitte	ette opiskelisi	2nd plur.	olisitte opiskelleet	ette olisi opiskelleet
3rd plur.		opiskelisivat	eivät opiskelisi	3rd plur.	olisivat opiskelleet	eivät olisi opiskelleet
passive		opiskeltaisiin	ei opiskeltaisi	passive	olisi opiskeltu	ei olisi opiskeltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		opiskele	älä opiskele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		opiskelkoon	älköön opiskelko	3rd sing.	olkoon opiskellut	älköön olko opiskellut
1st plur.		opiskelkaamme	älkäämme opiskelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		opiskelkaa	älkää opiskelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		opiskelkoot	älkööt opiskelko	3rd plur.	olkoot opiskelleet	älkööt olko opiskelleet
passive		opiskeltakoon	älköön opiskeltako	passive	olkoon opiskeltu	älköön olko opiskeltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		opiskellen	en opiskelle	1st sing.	lienen opiskellut	en liene opiskellut
2nd sing.		opiskellet	et opiskelle	2nd sing.	lienet opiskellut	et liene opiskellut
3rd sing.		opiskellee	ei opiskelle	3rd sing.	lienee opiskellut	ei liene opiskellut
1st plur.		opiskellemme	emme opiskelle	1st plur.	lienemme opiskelleet	emme liene opiskelleet
2nd plur.		opiskellette	ette opiskelle	2nd plur.	lienette opiskelleet	ette liene opiskelleet
3rd plur.		opiskellevat	eivät opiskelle	3rd plur.	lienevät opiskelleet	eivät liene opiskelleet
passive		opiskeltaneen	ei opiskeltane	passive	lienee opiskeltu	ei liene opiskeltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		opiskella		present	opiskeleva	opiskeltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st opiskellakseni opiskellaksemme 2nd opiskellaksesi opiskellaksenne 3rd opiskellakseen opiskellaksensa		past	opiskellut	opiskeltu
2nd	inessive2	opiskellessa	opiskeltaessa	agent4	opiskelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st opiskellessani opiskellessamme 2nd opiskellessasi opiskellessanne 3rd opiskellessaan opiskellessansa		negative	opiskelematon
	instructive	opiskellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	opiskelemassa	—
	elative	opiskelemasta	—
	illative	opiskelemaan	—
	adessive	opiskelemalla	—
	abessive	opiskelematta	—
	instructive	opiskeleman	opiskeltaman
4th3	verbal noun	opiskeleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st opiskelemaisillani opiskelemaisillamme 2nd opiskelemaisillasi opiskelemaisillanne 3rd opiskelemaisillaan opiskelemaisillansa

Derived terms

nouns

• opiskeleminen
• opiskelija
• opiskelu

Further reading

• “opiskella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• paskoille