mokata

Esperanto

Adjective

mokata (accusative singular mokatan, plural mokataj, accusative plural mokatajn)

1. singular present passive participle of moki

Finnish

Etymology

Probably from English mock.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmokɑtɑˣ/, [ˈmo̞kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -okɑtɑ
• Syllabification^(key): mo‧ka‧ta

Verb

mokata (colloquial)

1. to blunder, screw up, have a problem, be a problem.

Conjugation

Inflection of mokata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mokaan	en mokaa	1st sing.	olen mokannut	en ole mokannut
2nd sing.		mokaat	et mokaa	2nd sing.	olet mokannut	et ole mokannut
3rd sing.		mokaa	ei mokaa	3rd sing.	on mokannut	ei ole mokannut
1st plur.		mokaamme	emme mokaa	1st plur.	olemme mokanneet	emme ole mokanneet
2nd plur.		mokaatte	ette mokaa	2nd plur.	olette mokanneet	ette ole mokanneet
3rd plur.		mokaavat	eivät mokaa	3rd plur.	ovat mokanneet	eivät ole mokanneet
passive		mokataan	ei mokata	passive	on mokattu	ei ole mokattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mokasin	en mokannut	1st sing.	olin mokannut	en ollut mokannut
2nd sing.		mokasit	et mokannut	2nd sing.	olit mokannut	et ollut mokannut
3rd sing.		mokasi	ei mokannut	3rd sing.	oli mokannut	ei ollut mokannut
1st plur.		mokasimme	emme mokanneet	1st plur.	olimme mokanneet	emme olleet mokanneet
2nd plur.		mokasitte	ette mokanneet	2nd plur.	olitte mokanneet	ette olleet mokanneet
3rd plur.		mokasivat	eivät mokanneet	3rd plur.	olivat mokanneet	eivät olleet mokanneet
passive		mokattiin	ei mokattu	passive	oli mokattu	ei ollut mokattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mokaisin	en mokaisi	1st sing.	olisin mokannut	en olisi mokannut
2nd sing.		mokaisit	et mokaisi	2nd sing.	olisit mokannut	et olisi mokannut
3rd sing.		mokaisi	ei mokaisi	3rd sing.	olisi mokannut	ei olisi mokannut
1st plur.		mokaisimme	emme mokaisi	1st plur.	olisimme mokanneet	emme olisi mokanneet
2nd plur.		mokaisitte	ette mokaisi	2nd plur.	olisitte mokanneet	ette olisi mokanneet
3rd plur.		mokaisivat	eivät mokaisi	3rd plur.	olisivat mokanneet	eivät olisi mokanneet
passive		mokattaisiin	ei mokattaisi	passive	olisi mokattu	ei olisi mokattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		mokaa	älä mokaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		mokatkoon	älköön mokatko	3rd sing.	olkoon mokannut	älköön olko mokannut
1st plur.		mokatkaamme	älkäämme mokatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		mokatkaa	älkää mokatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		mokatkoot	älkööt mokatko	3rd plur.	olkoot mokanneet	älkööt olko mokanneet
passive		mokattakoon	älköön mokattako	passive	olkoon mokattu	älköön olko mokattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mokannen	en mokanne	1st sing.	lienen mokannut	en liene mokannut
2nd sing.		mokannet	et mokanne	2nd sing.	lienet mokannut	et liene mokannut
3rd sing.		mokannee	ei mokanne	3rd sing.	lienee mokannut	ei liene mokannut
1st plur.		mokannemme	emme mokanne	1st plur.	lienemme mokanneet	emme liene mokanneet
2nd plur.		mokannette	ette mokanne	2nd plur.	lienette mokanneet	ette liene mokanneet
3rd plur.		mokannevat	eivät mokanne	3rd plur.	lienevät mokanneet	eivät liene mokanneet
passive		mokattaneen	ei mokattane	passive	lienee mokattu	ei liene mokattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		mokata		present	mokaava	mokattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mokatakseni mokataksemme 2nd mokataksesi mokataksenne 3rd mokatakseen mokataksensa		past	mokannut	mokattu
2nd	inessive2	mokatessa	mokattaessa	agent4	mokaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st mokatessani mokatessamme 2nd mokatessasi mokatessanne 3rd mokatessaan mokatessansa		negative	mokaamaton
	instructive	mokaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	mokaamassa	—
	elative	mokaamasta	—
	illative	mokaamaan	—
	adessive	mokaamalla	—
	abessive	mokaamatta	—
	instructive	mokaaman	mokattaman
4th3	verbal noun	mokaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mokaamaisillani mokaamaisillamme 2nd mokaamaisillasi mokaamaisillanne 3rd mokaamaisillaan mokaamaisillansa

Derived terms

• mogari
• moka (back-formation)
• mokaaminen
• mokailla
• mokaus

 

Further reading

• “mokata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• mokaat

Ido

Verb

mokata

1. present passive participle of mokar