matokkain

Ingrian

Matokkain.

Etymology

From mato (“snake”) (originally, worm) +‎ -kkain.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmɑtokːɑi̯ne/, [ˈmɑto̞kːəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmɑtokːɑi̯n/, [ˈmɑd̥o̞kːɑi̯n]
• Rhymes: -ɑtokːɑi̯n
• Hyphenation: ma‧tok‧kain

Noun

matokkain

1. worm
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Jos hyväst katsoa pintamaan sloijaa jyrkäst rannast, nii hänes saap nähä eläviä ja koolleita kasvon juuriloja ja männävootist märkänevvää heinää, eläviä ja kuollehia itikkaisia, matokkaisia ja muita heenoja elokkaja.

     If you look well at the layer of topsoil from the steep shore, then in it it's possible to see living and dead roots of plants and last year's rotten hay, living and dead bugs, worms and other little animals.

Declension

Declension of matokkain (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	matokkain	matokkaiset
genitive	matokkaisen	matokkaisiin
partitive	matokkaista, matokkaist	matokkaisia
illative	matokkaisee	matokkaisii
inessive	matokkaisees	matokkaisiis
elative	matokkaisest	matokkaisist
allative	matokkaiselle	matokkaisille
adessive	matokkaiseel	matokkaisiil
ablative	matokkaiselt	matokkaisilt
translative	matokkaiseks	matokkaisiks
essive	matokkaisenna, matokkaiseen	matokkaisinna, matokkaisiin
exessive1)	matokkaisent	matokkaisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Soikkola declension of matokkain (type 1/kärpäin, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	matokkain	matokkaiset, matokkaist
genitive	matokkaisen	matokkaisiin
partitive	matokaista, matokaist	matokkaisia
illative	matokkaisee	matokkaisii
inessive	matokkaisees	matokkaisiis
elative	matokkaiseest	matokkaisiist
allative	matokkaiselle	matokkaisille
adessive	matokkaiseel	matokkaisiil
ablative	matokkaiseelt	matokkaisiilt
translative	matokkaiseeks	matokkaisiiks
essive	matokkaiseen	matokkaisiin
exessive1)	matokkaiseent	matokkaisiint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)

Derived terms

• retumatokkain
• vihmamatokkain

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 289

Votic

Etymology

mato +‎ -kkain

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈmɑtokːɑi̯n/, [ˈmɑtokːɑi̯n]
• Rhymes: -ɑtokːɑi̯n
• Hyphenation: ma‧tok‧kain

Noun

matokkain

1. worm

Inflection

Declension of matokkain (type XII/sinin, no gradation)
	singular	plural
nominative	matokkain	matokkaizõd
genitive	matokkaizõ	matokkaisiijõ, matokkaisii
partitive	matokkaissõ	matokkaisiitõ, matokkaisii
illative	matokkaisõ, matokkaisõsõ	matokkaisiisõ
inessive	matokkaizõz	matokkaisiiz
elative	matokkaizõssõ	matokkaisiissõ
allative	matokkaizõlõ	matokkaisiilõ
adessive	matokkaizõllõ	matokkaisiillõ
ablative	matokkaizõltõ	matokkaisiiltõ
translative	matokkaizõssi	matokkaisiissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “matokkain”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn