kummin

Finnish

Etymology 1

Pronoun

kummin

1. instructive plural of kumpi

Derived terms

• kummin päin
• kummin tahansa
• kummin vain
• kumminkin

 

Etymology 2

Adjective

kummin

1. superlative degree of kumma

Declension

Inflection of kummin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative		kummin	kummimmat
genitive		kummimman	kummimpien kumminten
partitive		kumminta	kummimpia
illative		kummimpaan	kummimpiin
		singular	plural
nominative		kummin	kummimmat
accusative	nom.	kummin	kummimmat
	gen.	kummimman
genitive		kummimman	kummimpien kumminten kummimpain rare
partitive		kumminta	kummimpia
inessive		kummimmassa	kummimmissa
elative		kummimmasta	kummimmista
illative		kummimpaan	kummimpiin
adessive		kummimmalla	kummimmilla
ablative		kummimmalta	kummimmilta
allative		kummimmalle	kummimmille
essive		kummimpana	kummimpina
translative		kummimmaksi	kummimmiksi
abessive		kummimmatta	kummimmitta
instructive		—	kummimmin
comitative		—	kummimpine

Possessive forms of kummin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kummimpani kummimpani accusative nom. kummimpani kummimpani gen. kummimpani genitive kummimpani kummimpieni kumminteni kummimpaini rare partitive kummintani kummimpiani inessive kummimmassani kummimmissani elative kummimmastani kummimmistani illative kummimpaani kummimpiini adessive kummimmallani kummimmillani ablative kummimmaltani kummimmiltani allative kummimmalleni kummimmilleni essive kummimpanani kummimpinani translative kummimmakseni kummimmikseni abessive kummimmattani kummimmittani instructive — — comitative — kummimpineni second-person singular possessor singular plural nominative kummimpasi kummimpasi accusative nom. kummimpasi kummimpasi gen. kummimpasi genitive kummimpasi kummimpiesi kummintesi kummimpaisi rare partitive kummintasi kummimpiasi inessive kummimmassasi kummimmissasi elative kummimmastasi kummimmistasi illative kummimpaasi kummimpiisi adessive kummimmallasi kummimmillasi ablative kummimmaltasi kummimmiltasi allative kummimmallesi kummimmillesi essive kummimpanasi kummimpinasi translative kummimmaksesi kummimmiksesi abessive kummimmattasi kummimmittasi instructive — — comitative — kummimpinesi first-person plural possessor singular plural nominative kummimpamme kummimpamme accusative nom. kummimpamme kummimpamme gen. kummimpamme genitive kummimpamme kummimpiemme kummintemme kummimpaimme rare partitive kummintamme kummimpiamme inessive kummimmassamme kummimmissamme elative kummimmastamme kummimmistamme illative kummimpaamme kummimpiimme adessive kummimmallamme kummimmillamme ablative kummimmaltamme kummimmiltamme allative kummimmallemme kummimmillemme essive kummimpanamme kummimpinamme translative kummimmaksemme kummimmiksemme abessive kummimmattamme kummimmittamme instructive — — comitative — kummimpinemme second-person plural possessor singular plural nominative kummimpanne kummimpanne accusative nom. kummimpanne kummimpanne gen. kummimpanne genitive kummimpanne kummimpienne kummintenne kummimpainne rare partitive kummintanne kummimpianne inessive kummimmassanne kummimmissanne elative kummimmastanne kummimmistanne illative kummimpaanne kummimpiinne adessive kummimmallanne kummimmillanne ablative kummimmaltanne kummimmiltanne allative kummimmallenne kummimmillenne essive kummimpananne kummimpinanne translative kummimmaksenne kummimmiksenne abessive kummimmattanne kummimmittanne instructive — — comitative — kummimpinenne third-person possessor singular plural nominative kummimpansa kummimpansa accusative nom. kummimpansa kummimpansa gen. kummimpansa genitive kummimpansa kummimpiensa kummintensa kummimpainsa rare partitive kummintaan kummintansa kummimpiaan kummimpiansa inessive kummimmassaan kummimmassansa kummimmissaan kummimmissansa elative kummimmastaan kummimmastansa kummimmistaan kummimmistansa illative kummimpaansa kummimpiinsa adessive kummimmallaan kummimmallansa kummimmillaan kummimmillansa ablative kummimmaltaan kummimmaltansa kummimmiltaan kummimmiltansa allative kummimmalleen kummimmallensa kummimmilleen kummimmillensa essive kummimpanaan kummimpanansa kummimpinaan kummimpinansa translative kummimmakseen kummimmaksensa kummimmikseen kummimmiksensa abessive kummimmattaan kummimmattansa kummimmittaan kummimmittansa instructive — — comitative — kummimpineen kummimpinensa

Adjective

kummin

1. instructive plural of kumma

Etymology 3

Noun

kummin

1. genitive singular of kummi

Swedish

Swedish Wikipedia has an article on:

kummin

Wikipedia ^sv

Noun

kummin c

1. caraway (Carum carvi), meridian fennel, Persian cumin (plant and bread spice)

Usage notes

• Can also be used as a neuter noun (kumminet).
• False friend with cumin, see spiskummin.

Declension

		nominative	genitive
singular	indefinite	kummin	kummins
	definite	kumminen	kumminens
plural	indefinite	—	—
	definite	—	—

Declension of kummin

Related terms

• brödkummin
• spiskummin

References

• kummin in Svenska Akademiens ordlista (SAOL)