kaivertaa

Finnish

Etymology 1

From kaivaa +‎ -ertaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑi̯ʋertɑːˣ/, [ˈkɑ̝i̯ʋe̞rt̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑiʋertɑː
• Syllabification^(key): kai‧ver‧taa

Verb

kaivertaa

1. (transitive) to engrave, carve

   Kuoreen oli kaiverrettu nimikirjaimet H.T.

   Somebody had carved the initials H.T. onto the bark.

Conjugation

Inflection of kaivertaa (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaiverran	en kaiverra	1st sing.	olen kaivertanut	en ole kaivertanut
2nd sing.		kaiverrat	et kaiverra	2nd sing.	olet kaivertanut	et ole kaivertanut
3rd sing.		kaivertaa	ei kaiverra	3rd sing.	on kaivertanut	ei ole kaivertanut
1st plur.		kaiverramme	emme kaiverra	1st plur.	olemme kaivertaneet	emme ole kaivertaneet
2nd plur.		kaiverratte	ette kaiverra	2nd plur.	olette kaivertaneet	ette ole kaivertaneet
3rd plur.		kaivertavat	eivät kaiverra	3rd plur.	ovat kaivertaneet	eivät ole kaivertaneet
passive		kaiverretaan	ei kaiverreta	passive	on kaiverrettu	ei ole kaiverrettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaiversin	en kaivertanut	1st sing.	olin kaivertanut	en ollut kaivertanut
2nd sing.		kaiversit	et kaivertanut	2nd sing.	olit kaivertanut	et ollut kaivertanut
3rd sing.		kaiversi	ei kaivertanut	3rd sing.	oli kaivertanut	ei ollut kaivertanut
1st plur.		kaiversimme	emme kaivertaneet	1st plur.	olimme kaivertaneet	emme olleet kaivertaneet
2nd plur.		kaiversitte	ette kaivertaneet	2nd plur.	olitte kaivertaneet	ette olleet kaivertaneet
3rd plur.		kaiversivat	eivät kaivertaneet	3rd plur.	olivat kaivertaneet	eivät olleet kaivertaneet
passive		kaiverrettiin	ei kaiverrettu	passive	oli kaiverrettu	ei ollut kaiverrettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivertaisin	en kaivertaisi	1st sing.	olisin kaivertanut	en olisi kaivertanut
2nd sing.		kaivertaisit	et kaivertaisi	2nd sing.	olisit kaivertanut	et olisi kaivertanut
3rd sing.		kaivertaisi	ei kaivertaisi	3rd sing.	olisi kaivertanut	ei olisi kaivertanut
1st plur.		kaivertaisimme	emme kaivertaisi	1st plur.	olisimme kaivertaneet	emme olisi kaivertaneet
2nd plur.		kaivertaisitte	ette kaivertaisi	2nd plur.	olisitte kaivertaneet	ette olisi kaivertaneet
3rd plur.		kaivertaisivat	eivät kaivertaisi	3rd plur.	olisivat kaivertaneet	eivät olisi kaivertaneet
passive		kaiverrettaisiin	ei kaiverrettaisi	passive	olisi kaiverrettu	ei olisi kaiverrettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaiverra	älä kaiverra	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaivertakoon	älköön kaivertako	3rd sing.	olkoon kaivertanut	älköön olko kaivertanut
1st plur.		kaivertakaamme	älkäämme kaivertako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaivertakaa	älkää kaivertako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaivertakoot	älkööt kaivertako	3rd plur.	olkoot kaivertaneet	älkööt olko kaivertaneet
passive		kaiverrettakoon	älköön kaiverrettako	passive	olkoon kaiverrettu	älköön olko kaiverrettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivertanen	en kaivertane	1st sing.	lienen kaivertanut	en liene kaivertanut
2nd sing.		kaivertanet	et kaivertane	2nd sing.	lienet kaivertanut	et liene kaivertanut
3rd sing.		kaivertanee	ei kaivertane	3rd sing.	lienee kaivertanut	ei liene kaivertanut
1st plur.		kaivertanemme	emme kaivertane	1st plur.	lienemme kaivertaneet	emme liene kaivertaneet
2nd plur.		kaivertanette	ette kaivertane	2nd plur.	lienette kaivertaneet	ette liene kaivertaneet
3rd plur.		kaivertanevat	eivät kaivertane	3rd plur.	lienevät kaivertaneet	eivät liene kaivertaneet
passive		kaiverrettaneen	ei kaiverrettane	passive	lienee kaiverrettu	ei liene kaiverrettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaivertaa		present	kaivertava	kaiverrettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaivertaakseni kaivertaaksemme 2nd kaivertaaksesi kaivertaaksenne 3rd kaivertaakseen kaivertaaksensa		past	kaivertanut	kaiverrettu
2nd	inessive2	kaivertaessa	kaiverrettaessa	agent4	kaivertama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaivertaessani kaivertaessamme 2nd kaivertaessasi kaivertaessanne 3rd kaivertaessaan kaivertaessansa		negative	kaivertamaton
	instructive	kaivertaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kaivertaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kaivertamassa	—
	elative	kaivertamasta	—
	illative	kaivertamaan	—
	adessive	kaivertamalla	—
	abessive	kaivertamatta	—
	instructive	kaivertaman	kaiverrettaman
4th3	verbal noun	kaivertaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaivertamaisillani kaivertamaisillamme 2nd kaivertamaisillasi kaivertamaisillanne 3rd kaivertamaisillaan kaivertamaisillansa

Derived terms

• kaiverre
• kaiverrin
• kaiverros
• kaiverrus
• kaiverruttaa
• kaivertaja
• kaivertaminen

 

Further reading

• “kaivertaa”, in Kielitoimiston sanakirja‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑi̯ʋertɑː/, [ˈkɑ̝i̯ʋe̞rt̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -ɑiʋertɑː
• Syllabification^(key): kai‧ver‧taa

Verb

kaivertaa

1. third-person singular present indicative of kaivertaa

Anagrams

• arkivaate, vaikertaa

Ingrian

Etymology

From kaivaa (“to dig up”) +‎ -ertaa. Akin to Finnish kaivertaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkɑi̯ʋertɑː/, [ˈkɑi̯ʋərtɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkɑi̯ʋertɑː/, [ˈkɑi̯ʋe̞rd̥ɑː]
• Rhymes: -ɑi̯ʋertɑː
• Hyphenation: kai‧ver‧taa

Verb

kaivertaa

1. (transitive) to carve

Conjugation

Conjugation of kaivertaa (type 3/kyntää, rt-rr gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kaiverran	en kaiverra	1st singular	oon kaivertant, oon kaivertanut	en oo kaivertant, en oo kaivertanut
2nd singular	kaiverrat	et kaiverra	2nd singular	oot kaivertant, oot kaivertanut	et oo kaivertant, et oo kaivertanut
3rd singular	kaivertaa	ei kaiverra	3rd singular	ono kaivertant, ono kaivertanut	ei oo kaivertant, ei oo kaivertanut
1st plural	kaiverramma	emmä kaiverra	1st plural	oomma kaivertanneet	emmä oo kaivertanneet
2nd plural	kaiverratta	että kaiverra	2nd plural	ootta kaivertanneet	että oo kaivertanneet
3rd plural	kaivertaat1), kaivertavat2), kaiverrettaa	evät kaiverra, ei kaiverreta	3rd plural	ovat kaivertanneet	evät oo kaivertanneet, ei oo kaiverrettu
impersonal	kaiverrettaa	ei kaiverreta	impersonal	ono kaiverrettu	ei oo kaiverrettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kaiversin	en kaivertant, en kaivertanut	1st singular	olin kaivertant, olin kaivertanut	en olt kaivertant, en olt kaivertanut
2nd singular	kaiversit	et kaivertant, et kaivertanut	2nd singular	olit kaivertant, olit kaivertanut	et olt kaivertant, et olt kaivertanut
3rd singular	kaiversi	ei kaivertant, ei kaivertanut	3rd singular	oli kaivertant, oli kaivertanut	ei olt kaivertant, ei olt kaivertanut
1st plural	kaiversimma	emmä kaivertanneet	1st plural	olimma kaivertanneet	emmä olleet kaivertanneet
2nd plural	kaiversitta	että kaivertanneet	2nd plural	olitta kaivertanneet	että olleet kaivertanneet
3rd plural	kaiversiit1), kaiversivat2), kaiverrettii	evät kaivertanneet, ei kaiverrettu	3rd plural	olivat kaivertanneet	evät olleet kaivertanneet, ei olt kaiverrettu
impersonal	kaiverrettii	ei kaiverrettu	impersonal	oli kaiverrettu	ei olt kaiverrettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kaivertaisin	en kaivertais	1st singular	olisin kaivertant, olisin kaivertanut	en olis kaivertant, en olis kaivertanut
2nd singular	kaivertaisit, kaivertaist1)	et kaivertais	2nd singular	olisit kaivertant, olisit kaivertanut	et olis kaivertant, et olis kaivertanut
3rd singular	kaivertais	ei kaivertais	3rd singular	olis kaivertant, olis kaivertanut	ei olis kaivertant, ei olis kaivertanut
1st plural	kaivertaisimma	emmä kaivertais	1st plural	olisimma kaivertanneet	emmä olis kaivertanneet
2nd plural	kaivertaisitta	että kaivertais	2nd plural	olisitta kaivertanneet	että olis kaivertanneet
3rd plural	kaivertaisiit1), kaivertaisivat2), kaiverrettais	evät kaivertais, ei kaiverrettais	3rd plural	olisivat kaivertanneet	evät olis kaivertanneet, ei olis kaiverrettu
impersonal	kaiverrettais	ei kaiverrettais	impersonal	olis kaiverrettu	ei olis kaiverrettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kaiverra	elä kaiverra	2nd singular	oo kaivertant, oo kaivertanut	elä oo kaivertant, elä oo kaivertanut
3rd singular	kaivertakkoo	elköö kaivertako	3rd singular	olkoo kaivertant, olkoo kaivertanut	elköö olko kaivertant, elköö olko kaivertanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kaivertakkaa	elkää kaivertako	2nd plural	olkaa kaivertanneet	elkää olko kaivertanneet
3rd plural	kaivertakkoot	elkööt kaivertako, elköö kaiverrettako	3rd plural	olkoot kaivertanneet	elkööt olko kaivertanneet, elköö olko kaiverrettu
impersonal	kaiverrettakoo	elköö kaiverrettako	impersonal	olkoo kaiverrettu	elköö olko kaiverrettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kaivertanen	en kaivertane
2nd singular	kaivertanet	et kaivertane
3rd singular	kaivertannoo	ei kaivertane
1st plural	kaivertanemma	emmä kaivertane
2nd plural	kaivertanetta	että kaivertane
3rd plural	kaivertannoot	evät kaivertane, ei kaiverrettane
impersonal	kaiverrettanoo	ei kaiverrettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kaivertaa	present	kaivertava	kaiverrettava
2nd	inessive	kaivertaes	past	kaivertant, kaivertanut	kaiverrettu
	instructive	kaivertaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kaivertakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kaivertammaa
	inessive	kaivertamas
	elative	kaivertamast
	abessive	kaivertamata
4th	nominative	kaivertamiin
	partitive	kaivertamista, kaivertamist

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 20