kuulua

芬蘭語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *kuuludak。等價於 kuulla +‎ -ua（被動態）。根據 Hakulinen，“屬於；與……有干係”的抽象意義意譯自瑞典語 höra、tillhöra，意譯自中古高地德語 hœrec (“聽話的”, 字面意思是“聽見的人”)（參見德語 hörig、gehören）。^[1]

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈkuːluɑˣ/, [ˈkuːluɑ̝(ʔ)]
• 韻部：-uːluɑ
• 斷字^(幫助)：kuu‧lu‧a

動詞

kuulua (不及物)

1. 被聽見

   Tämän talon seinät ovat niin ohuet, että naapurin riidat kuuluvat olohuoneessamme.

   这所房子的墙壁很薄，我们在客厅里都能听得见邻居们的争吵声。

   Kuuluuko nyt?

   你现在能听到我说话吗？

2. 據說

   Hän kuuluu olevan rikas.

   据说他很有钱。

3. 表示人生活或事務的狀態

   Mitä kuuluu? -Kiitos, minulle kuuluu hyvää.

   你好吗？- 我很好，谢谢。

4. 屬於 (+ 向格) （表示所有權或地點）

   Tämä järvi kuuluu minulle.

   这个湖是我的。

   Se patsas kuuluu ikkunalaudalle.

   那尊雕像应该放在窗台上。

5. 屬於 (+ 入格) （是……的成員）

   Kuulun vapaaehtoiseen palokuntaan.

   我属于志愿消防队。

6. (無人稱，+ 屬格) 應該；必須 (+ 第一不定式)

   Sinun kuuluu tehdä se näin.

   你应该这样做。

7. 與……有干係，關……的事 (+ 向格)

   Miten tämä sinulle kuuluu?

   这与你有何关系？

   Hän kysyi, mistä puhuin Samin kanssa. Sanoin, että se ei kuulu hänelle.

   他问我在和山姆谈什么。我告诉他这不关他的事。

變位

直陈式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	kuulun	en kuulu	一单	olen kuulunut	en ole kuulunut
二单	kuulut	et kuulu	二单	olet kuulunut	et ole kuulunut
三单	kuuluu	ei kuulu	三单	on kuulunut	ei ole kuulunut
一複	kuulumme	emme kuulu	一複	olemme kuuluneet	emme ole kuuluneet
二複	kuulutte	ette kuulu	二複	olette kuuluneet	ette ole kuuluneet
三複	kuuluvat	eivät kuulu	三複	ovat kuuluneet	eivät ole kuuluneet
被动	kuulutaan	ei kuuluta	被动	on kuuluttu	ei ole kuuluttu
过去时			过去完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	kuuluin	en kuulunut	一单	olin kuulunut	en ollut kuulunut
二单	kuuluit	et kuulunut	二单	olit kuulunut	et ollut kuulunut
三单	kuului	ei kuulunut	三单	oli kuulunut	ei ollut kuulunut
一複	kuuluimme	emme kuuluneet	一複	olimme kuuluneet	emme olleet kuuluneet
二複	kuuluitte	ette kuuluneet	二複	olitte kuuluneet	ette olleet kuuluneet
三複	kuuluivat	eivät kuuluneet	三複	olivat kuuluneet	eivät olleet kuuluneet
被动	kuuluttiin	ei kuuluttu	被动	oli kuuluttu	ei ollut kuuluttu
条件式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	kuuluisin	en kuuluisi	一单	olisin kuulunut	en olisi kuulunut
二单	kuuluisit	et kuuluisi	二单	olisit kuulunut	et olisi kuulunut
三单	kuuluisi	ei kuuluisi	三单	olisi kuulunut	ei olisi kuulunut
一複	kuuluisimme	emme kuuluisi	一複	olisimme kuuluneet	emme olisi kuuluneet
二複	kuuluisitte	ette kuuluisi	二複	olisitte kuuluneet	ette olisi kuuluneet
三複	kuuluisivat	eivät kuuluisi	三複	olisivat kuuluneet	eivät olisi kuuluneet
被动	kuuluttaisiin	ei kuuluttaisi	被动	olisi kuuluttu	ei olisi kuuluttu
命令式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	–	–	一单	–	–
二单	kuulu	älä kuulu	二单	ole kuulunut	älä ole kuulunut
三单	kuulukoon	älköön kuuluko	三单	olkoon kuulunut	älköön olko kuulunut
一複	kuulukaamme	älkäämme kuuluko	一複	olkaamme kuuluneet	älkäämme olko kuuluneet
二複	kuulukaa	älkää kuuluko	二複	olkaa kuuluneet	älkää olko kuuluneet
三複	kuulukoot	älkööt kuuluko	三複	olkoot kuuluneet	älkööt olko kuuluneet
被动	kuuluttakoon	älköön kuuluttako	被动	olkoon kuuluttu	älköön olko kuuluttu
能动
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	kuulunen	en kuulune	一单	lienen kuulunut	en liene kuulunut
二单	kuulunet	et kuulune	二单	lienet kuulunut	et liene kuulunut
三单	kuulunee	ei kuulune	三单	lienee kuulunut	ei liene kuulunut
一複	kuulunemme	emme kuulune	一複	lienemme kuuluneet	emme liene kuuluneet
二複	kuulunette	ette kuulune	二複	lienette kuuluneet	ette liene kuuluneet
三複	kuulunevat	eivät kuulune	三複	lienevät kuuluneet	eivät liene kuuluneet
被动	kuuluttaneen	ei kuuluttane	被动	lienee kuuluttu	ei liene kuuluttu

名词形
不定式				分词
		主动	被动		主动	被动
一		kuulua		现在时	kuuluva	kuuluttava
长一		kuuluakseen2		过去时	kuulunut	kuuluttu
二	内格	kuuluessa1	kuuluttaessa	施动	kuuluma1, 3
	具格	kuuluen	–	否定	kuulumaton
三	内格	kuulumassa	–	注1．一般与属有后缀连用。 注2．须与属有后缀连用，此为三单与三複的词形。 注3．不及物动词无此词形。勿与 -ma 后缀派生的名词相混淆。
	出格	kuulumasta	–
	入格	kuulumaan	–
	所格	kuulumalla	–
	缺格	kuulumatta	–
	具格	kuuluman	kuuluttaman
四	主格	kuuluminen
	部分格	kuulumista
五		kuulumaisillaan2

kuulua 的变位（sanoa 型）　（点击显示）

派生詞彙

派生詞

• kuuluisa
• kuulumaton
• kuulumiset
• kuulustella
• kuuluttaa
• kuuluva
• mitä kuuluu

相關詞彙

• kuulla
• kuulo

參考資料

1. Hakulinen, Lauri。Suomen kielen käännöslainoista. Published in Virittäjä volume 59 number 4 (1955)^[1]

英格里亞語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *kuuludak，等價於 kuulla (“聽見”) +‎ -ua。同源詞包括芬蘭語 kuulua、愛沙尼亞語 kuuluda。

“屬於”在語義上可能與瑞典語 höra till (“屬於”, 字面意思是“朝著……聽”) 有關。其他芬蘭語族語言也有類似的現象。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈkuːluɑ/, [ˈkuːɫo̞]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈkuːluɑ/, [ˈkuːɫuɑ]
• 斷字：kuu‧lu‧a

動詞

kuulua

1. (不及物) 被聽見
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 43 頁:

     Yhest koist läätää, kuuluu toisees kois.

     一个人在一所房子里说话，另一个人在另一所房子里听到。

   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, 譯者 Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva，第 5 頁:

     Äkkistää etähääl kuului koiran haukkumiin, näyttiis metsävahti.

     突然远处传来狗叫声，护林员出现了。

2. (不及物) 似乎，好像
3. (不及物+ 入格) 屬於
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 3 頁:

     Iƶorat laatiit kansan, kumpa keelen poolest kuuluu läns-fenniläisiin kansoin gruppaa ja sil viisii i iƶoroin keeli kuuluu läns-fenniläisee keelisisteemaa.

     英格里亚人按照语言组成一个民族，由于他们属于芬兰人族群，因此英格里亚人的语言也属于芬兰语族。

變位

kuulua (類別1/ampua，無層級變化) 的變位
Indikativa（直陳式）
Preesens（現在時）			Perfekta（完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	kuulun	en kuulu	第一人稱單數	oon kuulunt, oon kuulunut	en oo kuulunt, en oo kuulunut
第二人稱單數	kuulut	et kuulu	第二人稱單數	oot kuulunt, oot kuulunut	et oo kuulunt, et oo kuulunut
第三人稱單數	kuuluu	ei kuulu	第三人稱單數	ono kuulunt, ono kuulunut	ei oo kuulunt, ei oo kuulunut
第一人稱複數	kuulumma	emmä kuulu	第一人稱複數	oomma kuuluneet	emmä oo kuuluneet
第二人稱複數	kuulutta	että kuulu	第二人稱複數	ootta kuuluneet	että oo kuuluneet
第三人稱複數	kuuluut1), kuuluvat2), kuulutaa	evät kuulu	第三人稱複數	ovat kuuluneet	evät oo kuuluneet
無人稱	kuulutaa	ei kuuluta	無人稱	ono kuuluttu	ei oo kuuluttu
Imperfekta（未完成時）			Pluskvamperfekta（過去完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	kuuluin	en kuulunt, en kuulunut	第一人稱單數	olin kuulunt, olin kuulunut	en olt kuulunt, en olt kuulunut
第二人稱單數	kuuluit	et kuulunt, et kuulunut	第二人稱單數	olit kuulunt, olit kuulunut	et olt kuulunt, et olt kuulunut
第三人稱單數	kuului	ei kuulunt, ei kuulunut	第三人稱單數	oli kuulunt, oli kuulunut	ei olt kuulunt, ei olt kuulunut
第一人稱複數	kuuluimma	emmä kuuluneet	第一人稱複數	olimma kuuluneet	emmä olleet kuuluneet
第二人稱複數	kuuluitta	että kuuluneet	第二人稱複數	olitta kuuluneet	että olleet kuuluneet
第三人稱複數	kuuluit1), kuuluivat2), kuuluttii	evät kuuluneet	第三人稱複數	olivat kuuluneet	evät olleet kuuluneet
無人稱	kuuluttii	ei kuuluttu	無人稱	oli kuuluttu	ei olt kuuluttu
Konditsionala（條件式）
Preesens（現在時）			Perfekta（完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	kuuluisin	en kuuluis	第一人稱單數	olisin kuulunt, olisin kuulunut	en olis kuulunt, en olis kuulunut
第二人稱單數	kuuluisit, kuuluist1)	et kuuluis	第二人稱單數	olisit kuulunt, olisit kuulunut	et olis kuulunt, et olis kuulunut
第三人稱單數	kuuluis	ei kuuluis	第三人稱單數	olis kuulunt, olis kuulunut	ei olis kuulunt, ei olis kuulunut
第一人稱複數	kuuluisimma	emmä kuuluis	第一人稱複數	olisimma kuuluneet	emmä olis kuuluneet
第二人稱複數	kuuluisitta	että kuuluis	第二人稱複數	olisitta kuuluneet	että olis kuuluneet
第三人稱複數	kuuluisiit1), kuuluisivat2), kuuluttais	evät kuuluis	第三人稱複數	olisivat kuuluneet	evät olis kuuluneet
無人稱	kuuluttais	ei kuuluttais	無人稱	olis kuuluttu	ei olis kuuluttu
Imperativa（命令式）
Preesens（現在時）			Perfekta（完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	—	—	第一人稱單數	—	—
第二人稱單數	kuulu	elä kuulu	第二人稱單數	oo kuulunt, oo kuulunut	elä oo kuulunt, elä oo kuulunut
第三人稱單數	kuulukoo	elköö kuuluko	第三人稱單數	olkoo kuulunt, olkoo kuulunut	elköö olko kuulunt, elköö olko kuulunut
第一人稱複數	—	—	第一人稱複數	—	—
第二人稱複數	kuulukaa	elkää kuuluko	第二人稱複數	olkaa kuuluneet	elkää olko kuuluneet
第三人稱複數	kuulukoot	elkööt kuuluko	第三人稱複數	olkoot kuuluneet	elkööt olko kuuluneet
無人稱	kuuluttakkoo	elköö kuuluttako	無人稱	olkoo kuuluttu	elköö olko kuuluttu
Potentsiala（可能式）
Preesens（現在時）
	肯定	否定
第一人稱單數	kuulunen	en kuulune
第二人稱單數	kuulunet	et kuulune
第三人稱單數	kuulunoo	ei kuulune
第一人稱複數	kuulunemma	emmä kuulune
第二人稱複數	kuulunetta	että kuulune
第三人稱複數	kuulunoot	evät kuulune
無人稱	kuuluttannoo	ei kuuluttane
名詞形式
Infinitivat（不定式）			Partisipat（分詞）
				主動態	被動態
第1		kuulua	現在時	kuuluva	kuuluttava
第2	內格	kuulujees	過去式	kuulunt, kuulunut	kuuluttu
	手段格	kuuluen	1) 主要用於索伊科拉方言。 2) 主要用於阿拉-勞卡方言。 *) 對於命令式，第二人稱複數 (kuulukaa) 也可用於第三人稱。 **) 疑問形式通過將後綴 -k (-ka?/-kä?) 加於直陳式的後面，或將 -kse 加於可能式的後面來組成。
第3	入格	kuulumaa
	內格	kuulumaas
	出格	kuulumast
	缺格	kuulumata
第4	主格	kuulumiin
	部分格	kuulumista, kuulumist

參考資料

• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 226 頁

沃特語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *kuuludak。

發音

• (Luutsa, Liivtšülä) 國際音標^(幫助): /ˈkuːluɑ̯/, [ˈkuːɫuɑ̯]
• 韻部：-uːluɑ̯
• 斷字：kuu‧lua

動詞

kuulua

1. (不及物) 能聽見

屈折

Template:Vot-conj/kuttsua

參考資料

• "kuulua" in Vadja keele sõnaraamat