Distansyasyon sosyal
From Wikipedia, the free encyclopedia
Distans sosyal (nan lang angle : social distancing) refere a sèten mezi ki pa famasetik pou kontwòl enfeksyon pran pa moun ki responsab pou sante piblik yo sispann oswa ralanti pwopagasyon yon maladi trè kontajye ak ki vize a kenbe moun lwen youn ak lòt. Objektif distansyasyon sosyal la se pou diminye chans pou kontak ant moun ki gen enfeksyon ak lòt moun ki pa enfekte, konsa diminye transmisyon maladi, mòbidite ak mòtalite.[1] Li kontribye nan rediksyon risk sanitè .
Distansyasyon sosyal la pi efikas lè enfeksyon an ka transmèt nan kontak goutlèt (touse oswa etènye); pa kontak dirèk fizik, ki gen ladan kontak seksyèl; pa kontak fizik endirèk (pa egzanp lè ou manyen yon sifas ki kontamine); oswa pa transmisyon lè (si mikwo-òganis la ka siviv nan lè a pou peryòd tan).[2]
Distansyasyon sosyal la mwens efikas si enfeksyon an transmèt sitou nan dlo oswa manje ki kontamine oswa pa vektè tankou moustik oswa lòt ensèk, ak mwens souvan ant moun.[3]
Enkonvenyan yo nan distansyasyon sosyal ka gen ladan solitid, diminisyon pwodiktivite (pasyèlman konpanse nan teletravay ak telekonferans[4] ) ak pèt la nan lòt avantaj ki gen rapò ak entèraksyon imèn. Nan kote ki gen aksè limite nan teknoloji, distansyasyon kapab tou fè li pi difisil pou kontwole sante yon popilasyon.