Oi Venäjä! minne kiidät sä? Vastaa! Ei vastausta. Suloista helyä soittavat tiukuset; ilma jyrisee ja myrskyksi yltyy; ohi lentää kaikki, mikä maan päällä on, ja karsaasti katsellen syrjähän väistyvät ja tietä tekevät muut kansat ja valtakunnat.
Venäjällä on vaikea elää. Tästä aiheesta kirjoitetaan ja puhutaan nykyisin niin paljon, että on näköjään kokonaan unohdettu vanhatotuus: Venäjällä on ollut aina vaikea elää.
Se on turvallisuuskoneistojen ja oligarkkien yhteenliittymään perustuva autoritäärinen, sosiaalisesti epätasa-arvoinen regiimi, joka ulkopolitiikassa nojaa nationalistiseen suurvalta-ajatteluun[1].
Yrjö Hakasen, Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajana vuosina 1990–2013, arvio Putinin Venäjästä
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli pitkiin aikoihin tyhmin temppu maailmanpolitiikassa.”
Arvo Aalto, Suomen Kommunistisen Puolueen pääsihteeri 1969–1984 arvio Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan 2022[2]
Demareille Venäjän hyökkäys oli shokki, vaan ei pääministeri Sanna Marinille, jonka varjossa vanhat valtahahmot – muun muassa Eero Heinäluoma (sd.) ja Erkki Tuomioja (sd.) – jäivät kuin nallit kalliolle. Marin oli yhtä rohkea ja selväsanainen kuin covid-viruksen kanssa.[3]
Hannu Himanen, Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläään arvio Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan 2022
Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.