Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948, Salo) on Suomen tasavallan kahdestoista ja nykyinen presidentti. Hän on toiminut muun muassa oikeusministerinä 1995–1996, valtiovarainministerinä 1996–2003 ja eduskunnan puhemiehenä 2007–2011. Niinistö valittiin presidentiksi vuoden 2012 vaaleissa, ja astui virkaan 1. maaliskuuta. Puoluetaustaltaan Niinistö on kokoomuslainen.
Lausahduksia
Virallisia puheita
"Kunnioitan sellaista suomalaista, joka tekee velvollisuutensa eikä pidä itsestään meteliä. Kunnioitan sellaista suomalaista, joka on rakentanut tämän maan tehtaassa, toimistossa, pellolla, yrityksessä tai kodissa. Hänen maailmankuvansa ja arvonsa on ansaittu.Yhtä lailla kunnioitan sellaista suomalaista, joka poikkeaa muista ja tekee omiaan – insinööriä joka poistaa turhan mutkan tuotannosta; virkailijaa joka ei taivu tarpeettomaan byrokratiaan; taiteilijaa joka luo uuden perspektiivin; rakennusmiestä joka löytää käytännön ratkaisun; yrittäjää joka näkee mahdollisuuden siellä missä muut eivät.Tarvitsemme näiden suomalaisuuksien summaa. Tarvitsemme ennakkoluulottomia menestyjiä ideoineen, ja tarvitsemme myös vakaata suomalaista väkeä tekemään näistä ideoista totta."
Ote Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaispuheesta 1.3.2012
"Hyvät suomalaiset,tutustuimme itsenäisyyspäivän aikoihin Hannes Hynöseen, veteraaniin, 101- vuotiaaseen elämisen osaajaan. Tätä nykypäivän osoittelevaa väittelyä siitä, ken on liberaali ken konservatiivi, vanhoillinen tai uudistusmielinen, suvaitseva vai suvaitsematon, tärkeä tai vähemmin tärkeä; sitä väittelyä Hannes johdatteli selkoajatteluun.
Ote Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta 1.1.2015
"Muutosten ja uudistusten tekeminen on tunnetusti vaikeaa. Tunnetuksi tuli vuosia sitten nykyisen komission puheenjohtajan Junckerin lausahdus päättäjistä: ”Me kyllä tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä miten tulisimme uudelleen valituiksi niin tehtyämme”. Entäpä jos äänestäjät ovatkin tekemättömyyteen kyllästyneinä ymmärtäneet jo enemmän ja muuttavat päälaelleen koko fraasin:” Päättäjät kyllä tietävät, mitä heidän pitäisi tehdä, ja jos he sen tekevät, me valitsemme heidät uudelleen."
Ote Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta 1.1.2015
"Te olette paljon vartijoita. Suomi saa tänä vuonna täyttää 100 itsenäisyyden vuotta maailman vakaimpana demokratiana. Kansanvalta on tässä avaintekijä, sen juurtuminen syvälle suomalaisten ajatteluun on meidät tähän tuonut. Kansanvaltaa on myös taiten käytetty; te nyt vuorostanne.Alkutaival ei ollut helppoa eikä itsestään selvää. Itsenäisen kansanvaltamme kolme ensimmäistä vuosikymmentä maa oli monin tavoin valinkauhassa. Niistä vaiheista piirtyy mieleen hahmoja joka vuosikymmeneltä. Ensin K. J. Ståhlberg, perustuslain laatija ja tinkimätön puolustaja, sitten Väinö Tanner, joka toi omansa mukaan parlamentaariseen vastuuseen, ja 1930-luvulta P. E. Svinhufvud, joka pani aisoihin demokratian vastustajat, läheltä omiaan. Ja perustaa kaikelle rakensi Lex Kallio, jo tuon lain nimike on kuin vertauskuva ankkuroitumisesta suomalaiseen graniittiin.Syntyi suuri sisäpolitiikan linja – erilaiset näkemykset, syvät ristiriidatkin, voidaan ratkaista näillä demokratian menetelmillä. Ja viime kädessä vaikka sitten omiaan ojentamalla.Ilman tätä ei olisi selvitty sodista eikä niitä seuranneista vaaran vuosista. Siis ei olisi selvitty, elleivät tavalliset suomalaiset ihmiset olisi tunteneet, että tässä olemme osallisia, tässä meillä on yhteinen tavoite – riidellään ja ratkotaan sitten jälkeenpäin oikein kunnolla keskenämme sisäiset erimielisyytemme.Syntyi myös ulkopolitiikan suuri linja. Nimetään se sitten Paasikiven, Kekkosen tai kummankin mukaan, se oli länsisuuntainen ja -tahtoinen ja samalla välttämätöntä olemassaolon varmistamista suhteessa naapuriin, Neuvostoliittoon, joka sitten katosi. Ovi aukeni Eurooppaan ja yhteisöön, jonka tavoitteet ja arvot olivat meille kovin kotoisia. Moni, useimmat ajattelivat, että ympyrä on sulkeutunut; tähän päädyimme, tähän jäämme ja tässä on hyvä olla. Noista kaikista ajoista asteittain maailma ja jokapäiväinen elämä ovat ulkonaisesti muuttuneet paljon, tekniikka, digimaailma ja robotit ovat vieneet meidät aivan toisiin ulottuvuuksiin. Mutta ihmismieltä aika ei ole muuttanut; on hyviä ja huonoja tuntemuksia, kansojen sisällä ja kansojen välillä. Siksi sama meidät aina yhä kohtaa."
Ote Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheesta valtiopäivien avajaisissa 2.2.2017
"Jotenkin niin häntä ymmärsin, että hyvän elämisen osaaminen vaatii itsetuntemusta. Että mittaa muilta odottamansa siihen, mitä itse tekee. Että muistelee mukavat, mutta tietää ikävät. Tai että näkee, ettei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima."
Ote Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta 1.1.2015
Ulkopolitiikka
"Nato-jäsenyyttä harkittava, jos Eurooppaan iskisi mittava konflikti"
”Ennakkovaroituksista huolimatta tämä aamu on ollut meille kaikille järkytys. Meidät syvät tuntemuksemme ovat Ukrainan ihmisten luona. Kiovassa, Harkovassa, Mariupolissa, Odessassa ja muualla viattomat ihmiset joutuvat nyt kokemaan sodan kauhuja.”
"Solidaarisuutta on se, että jokainen hoitaa omat asiansa eikä heittäydy toisten tuettavaksi tai jätä muille ongelmaa omasta olemisesta." (6.2.2012)[4]
"Ei ole oikein käyttöä sellaisella varamiehellä, joka tietää, ettei ole kentällä aito."
"Presidentti ei voi solahtaa siihen elämänpiiriin, jossa tapaa vain voittajia. Eivät voittajat niinkään presidenttiä tarvitse. Presidentin pitää osata seisoa ihmisen rinnalla myös hädän ja häviön hetkellä".
"Luulen, että se on sellainen ajattelu, joka kyllä lämmittää siellä Moskovassa näin talvellakin. Venäjällä on tämä kunnian tunto aika iso asia."
"Tästä hyvät ystävät yhdessä eteenpäin. Pidetään muutkin mukana, ne jotka ovat lähempänä tai vähän kauempana."
"Ei tällaiseen hyvin tavanomaiseen, yksinkertaiseen, jopa askeettiseen elämäntapaan tottunut puolivallaton leskimies ole omiansa tasavallan presidentin tehtäviin."
Niinistö perusteli puolueväelle kieltäytymistään presidenttiehdokkuudesta syyskuussa 1999.
"Onko nyt viimeinenkin puu jätettävä pystyyn mätänemään, niin että kaikki metsämme rämettyvät läpipääsemättömiksi ryteiköiksi, joita kauniisti kutsutaan luonnontilaisiksi aarniometsiksi. Ja kaikki tämä vain sen takia, että jokainen tupajumi ja torakka saisi viettää monimuotoista ja onnellista elämää. Me suomalaiset olemme luonnonläheinen kansa, mutta miksi suojelisimme leivän suustamme."
Sauli Niinistö Helsingin Sanomien (18.5.1997) mukaan Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa 17.5.1997.
"En minä mitään disinformaatiota halua."
Vastaus Tarja Haloselle Halosen tarjottua Niinistölle lisää tietoa työstä.
"Niitä tulee tässä kokoajan."
Välihuomautus Matti Vanhaselle, kun Vanhanen selitti ettei Suomen NRF-harjoituksiin kutsun selityksissä ole tullut mitään epäselvyyksiä.
"En minä siitä oikein haluaisi puhuakaan".
Sauli Niinistö A-studion haastattelussa toimittajalle, joka kysyi Niinistöltä miten hän on päässyt vaimonsa kuolemasta.
"Olen ihminen."
Niinistön vastaus kysymykseen onko hän feministi.
"Olen jostain omaksunut asenteen, että kun tulevaisuudesta puhutaan, ei kannata ensisijaisesti huolestua, mutta varautua kylläkin."
"Pitää sietää se, että jotkut rikastuvat. Kokonaisuuden vuoksi."
Timo-Erkki Heinon ajankohtaisohjelmassa MOT: Lisää rahaa Amerikan rikkaille, Yle TV1 24.8.2009
"Urakoitsijalla on ollut ongelmia, on löytynyt kosteusongelmia, ja ennen kaikkea hintaa on nostanut se, että on käytetty suomalaista työvoimaa."
Ylen ajankohtaisohjelmassa MOT: Eduskunnan rahareikä, Yle TV1 24.1.2011 20:00
"Luulen, että me jokainen olemme joskus jollain tavalla tulleet kolhituiksi ja huomanneet yllättäen muutaman päivän päästä, että ei se ihan niin pahaa ollutkaan, haluan antaa anteeksi sen pahan, joka minuun kohdistui."
Kritisoidessaan Outi Ojalan lakialoitteen ehdotusta avioliiton sisäisen raiskauksen muuttamista yleisen syytteen alaiseksi 1991
"Kun uuden vuosituhannen lapset laskevat parinkymmenen vuoden päästä euroja, he näkevät takana markkakauden, joka oli pidempi kuin ruplien aika, mutta lyhyempi kuin äyrien aika." [5]
Silloinen valtionvarainministeri Niinistö uutena vuotena 2002 pitämässään puheessaan, kun Suomi otti eurot käyttöön.
"Olen muuten Suomen tämän vuosituhannen ensimmäinen miespresidentti!" [6]
Niinistö Pietarin talousfoorumissa pitämässään puheenvuorossa kesäkuussa 2012, jossa hän korosti muun muassa pohjoismaisen tasa-arvon tärkeyttä.
"Minä en ole nähnyt, että nämä henkilöt, jotka on tuomittu... olisivat osoittaneet tehokasta katumista." perussuomalaisista poliitikoista, jotka olivat jo suorittaneet tuomioistuimen määräämät rangaistuksensa.[7]
Vaalirahoitus
"Presidentinvaali on kuitenkin aika lailla puoluekokonaisuuden vaali, ja tukea on nyt tullut näköjään sitten sekä kokoomukselle että sitten osoitettuna suoraan tukitiimille." (S. Niinistön selitys 50 000 euron vaalituesta, jonka Niinistö salasi vaalirahailmoituksessaan 17.9.2009) [8]
”En uskalla tuohon summaan… kokoomus ilmoittaa pienemmän summan, mutta Nova Group on todella… ja kokoomushan on tänään tehnyt päätöksen palauttaa vaalitukia. Eli myös tämän." (S. Niinistö selitys 40 000 euron vaalituesta, jonka Sauli Niinistö salasi myös vaalirahailmoituksessaan 17.9.2009) [9]
"Emme yksinkertaisesti pysty selvittämään, mitä näiden kampanjoiden kautta kerättiin." (Jyrki KatainenSauli Niinistön presidentinvaalikampanjan rahoituksesta 17.9.2009 [10]
Eduskunnan kavallus
Siellä oli hallitus. Tilitarkastajat. He olivat kansanedustajia. Tai mitä lie... Paljon tämmöinen kivitalo kestää. (Puhemies Sauli Niinistö eduskunnan urheilukerhon 70 000 euron kavalluksesta 7.10.2009) [11]