timpuri

Suomi

Substantiivi

timpuri (6)^[1]

1. (arkikieltä) kirvesmies

   Oli sitä uutta tupaa ilo katsella niin sisältä kuin ulkoakin, timpurin piilukirves oli tehnyt hyvää jälkeä.

2. (arkikieltä) puuseppä

   Kunnon yhä huonotessa Matti haetti timpurin kirstun mittoja ottamaan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪impuri/
• tavutus: tim‧pu‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	timpuri	timpurit
genetiivi	timpurin	timpurien timpureiden timpureitten
partitiivi	timpuria	timpureita timpureja
akkusatiivi	timpuri; timpurin	timpurit
sisäpaikallissijat
inessiivi	timpurissa	timpureissa
elatiivi	timpurista	timpureista
illatiivi	timpuriin	timpureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	timpurilla	timpureilla
ablatiivi	timpurilta	timpureilta
allatiivi	timpurille	timpureille
muut sijamuodot
essiivi	timpurina	timpureina
translatiivi	timpuriksi	timpureiksi
abessiivi	timpuritta	timpureitta
instruktiivi	–	timpurein
komitatiivi	–	timpureine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	timpuri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. kirvesmies

Ks. kirvesmies

2. puuseppä

Ks. puuseppä

Liittyvät sanat

• timperi
• timprailla
• timprata

Yhdyssanat

timpurinkynä, timpurinverstas

Aiheesta muualla

• timpuri Kielitoimiston sanakirjassa