sentrifugi

Katso artikkeli Sentrifugi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

sentrifugi (5)^[1]

1. (kemia) laite joka erottaa liuoksesta eritiheyksiset aineosat keskipakoisvoiman avulla pyörimisliikkeellä

Ääntäminen

• IPA: /ˈsent̪riˌfugi/
• tavutus: sent‧ri‧fu‧gi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sentrifugi	sentrifugit
genetiivi	sentrifugin	sentrifugien (sentrifugein)
partitiivi	sentrifugia	sentrifugeja
akkusatiivi	sentrifugi; sentrifugin	sentrifugit
sisäpaikallissijat
inessiivi	sentrifugissa	sentrifugeissa
elatiivi	sentrifugista	sentrifugeista
illatiivi	sentrifugiin	sentrifugeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sentrifugilla	sentrifugeilla
ablatiivi	sentrifugilta	sentrifugeilta
allatiivi	sentrifugille	sentrifugeille
muut sijamuodot
essiivi	sentrifugina	sentrifugeina
translatiivi	sentrifugiksi	sentrifugeiksi
abessiivi	sentrifugitta	sentrifugeitta
instruktiivi	–	sentrifugein
komitatiivi	–	sentrifugeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sentrifugi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. laite

englanti: centrifuge espanja: centrifuga f. ranska: centrifugeuse f.

saksa: Zentrifuge f. turkki: santrifüj venäjä: центрифуга (centrifúga) f.

Liittyvät sanat

• ultrasentrifugi

Aiheesta muualla

• sentrifugi Kielitoimiston sanakirjassa
• sentrifugi Tieteen termipankissa