raketti

Suomi

Katso artikkeli Raketti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

raketti (5-C)^[1]

1. ulos purkautuvan kaasusuihkun avulla liikkuva laite
2. lentokoneesta tai helikopterista ammuttava omalla voimallaan kulkeva ohjaamaton ammus, vrt. ohjus
3. laite, jolla on tarkoitus laukaista satelliitteja ta avaruusaluksia Maan kiertoradalle tai kauemmas avaruuteen, kantoraketti, avaruusraketti
4. ilotulite, joka ammutaan taivaalle, ja se siellä räjähtäessään tuottaa pamauksen ja värikkään valokuvion, ilotulitusraketti
5. (kuvaannollisesti) nopea laite

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑket̪ːi/
• tavutus: ra‧ket‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	raketti	raketit
genetiivi	raketin	rakettien (rakettein)
partitiivi	rakettia	raketteja
akkusatiivi	raketti; raketin	raketit
sisäpaikallissijat
inessiivi	raketissa	raketeissa
elatiivi	raketista	raketeista
illatiivi	rakettiin	raketteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	raketilla	raketeilla
ablatiivi	raketilta	raketeilta
allatiivi	raketille	raketeille
muut sijamuodot
essiivi	rakettina	raketteina
translatiivi	raketiksi	raketeiksi
abessiivi	raketitta	raketeitta
instruktiivi	–	raketein
komitatiivi	–	raketteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	raketi-
vahva vartalo	raketti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. ulos purkautuvan kaasusuihkun avulla liikkuva laite

englanti: rocket

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: rakettimainen
• verbit: raketoida

Yhdyssanat

avaruusraketti, hätäraketti, ilotulitusraketti, jarruraketti, kantoraketti, kurssiraketti, kuuraketti, monivaiheraketti, raketinheitin, rakettiammus, rakettiase, raketti-insinööri, rakettimoottori, rakettipolttoaine, rakettitekniikka, rakettitiede, taskuraketti, valoraketti

Aiheesta muualla

• raketti Kielitoimiston sanakirjassa