kaneli
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
kaneli (6)
- leivonnassa ja ruoanlaitossa käytettävä mauste, joka tunnetaan myös rohdosnimellä cortex cinnamoni; valmistetaan kiinankanelin (Cinnamomum cassia) ja muiden läheisten puiden kuoresta
- aitokaneli (Cinnamomum verum)
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑneli/, [ˈkɑ̝ne̞li]
- tavutus: ka‧ne‧li
Taivutus
Etymologia
< ruotsin kanel < ranskan cannelle[1] < latinan sanasta canna ’ruoko, putki’ < (muinais)kreikan κάννα ’ruoko’ < seemiläisistä kielistä[2]
Käännökset
1. leivonnassa ja ruoanlaitossa käytettävä mauste
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
aitokaneli, kanelialdehydi, kanelikorppu, kanelinkuori, kanelipuu, kanelitanko, kaneliöljy, kassiakaneli, kiinankaneli
Aiheesta muualla
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads