kaimaani

Suomi

Substantiivi

kaimaani (5)^[1]

1. mikä tahansa kaimaanien alaheimoon (Caimaninae) kuuluva alligaattorien laji tai sellaisen yksilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑi̯mɑːni/
• tavutus: kai‧maa‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaimaani	kaimaanit
genetiivi	kaimaanin	kaimaanien (kaimaanein)
partitiivi	kaimaania	kaimaaneja
akkusatiivi	kaimaani; kaimaanin	kaimaanit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaimaanissa	kaimaaneissa
elatiivi	kaimaanista	kaimaaneista
illatiivi	kaimaaniin	kaimaaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaimaanilla	kaimaaneilla
ablatiivi	kaimaanilta	kaimaaneilta
allatiivi	kaimaanille	kaimaaneille
muut sijamuodot
essiivi	kaimaanina	kaimaaneina
translatiivi	kaimaaniksi	kaimaaneiksi
abessiivi	kaimaanitta	kaimaaneitta
instruktiivi	–	kaimaanein
komitatiivi	–	kaimaaneine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kaimaani-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. mikä tahansa Caimaninae-alaheimon alligaattori

englanti: caiman espanja: caimán m. ranska: caïman m. ruotsi: kajman yl.

saksa: Kaiman m. turkki: kayman venäjä: кайман m. viro: kaiman

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• silmälasikaimaani

Sanaliitot

• varsinainen kaimaani

Aiheesta muualla

• kaimaani Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

kaimaani

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta kaima
2. (taivutusmuoto) yksikön illatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta kaima