Remove ads
Yrjö Ahmavaara (oik. Arvi Yrjö Aulin-Ahmavaara, vuoteen 1979 Ahmavaara, käytti ulkomailla julkaistuissa teoksissaan myös nimeä Arvid Aulin; 7. elokuuta 1929 Oulu – 7. elokuuta 2015 Helsinki[1]) oli suomalainen monialainen tutkija. Hän toimi teoreettisen fysiikan professorina Turun yliopistossa vuosina 1963–1967, psykologian vierailevana professorina Ohion yliopistossa Yhdysvalloissa vuosina 1966–1967, matematiikan ja yhteiskuntatieteiden metodologian professorina Tampereen yliopistossa vuosina 1971–1992 ja Suomen Akatemian tutkijaprofessorina vuosina 1971–1974.[2][3] Ahmavaara oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1979.[4]
| Yrjö Ahmavaara | |
|---|---|
 Yrjö Ahmavaara vuonna 1981. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Arvi Yrjö Aulin-Ahmavaara |
| Syntynyt | 7. elokuuta 1929 Oulu |
| Kuollut | 7. elokuuta 2015 (86 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Nordisk Institut før Teoretisk Fysik (Nordita), Turun yliopisto, Tampereen yliopisto |
| Tutkimusalue | luonnontieteet, psykologia, yhteiskunta- ja taloustieteet |
| Palkinnot | Suomalainen Tiedeakatemia, jäsen |
Ahmavaara teki väitöskirjansa vuonna 1954 psykometriikasta. Myöhemmin erityisesti hänen kybernetiikkaa käsitelleet teoksensa herättivät Suomessa kiinnostusta.[1] Hän kirjoitti myös yhdessä Tatu Vanhasen kanssa aiheesta teoksen Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin.[5]
Yrjö Ahmavaara kuului Ahmavaaran sivistyssukuun. Hänen isänsä oli kansanedustaja ja ministeri Arvi Ahmavaara ja isoisänsä valtiopäivämies ja kansanedustaja Pekka Ahmavaara. Rovaniemen kauppalanjohtaja ja suomentaja Eero Ahmavaara oli hänen veljensä, ja ammattiyhdistysjohtaja Pekka Ahmavaara on hänen veljenpoikansa.
Remove ads
- Henkisten kykyjemme rakenne nykyaikaisen lahjakkuustutkimuksen valossa. Porvoo: WSOY, 1957.
- Johdatus faktorianalyysiin. Porvoo: WSOY, 1958. (yhdessä Toivo Vahervuon kanssa)
- Yhteiskuntatieteen kyberneettinen metodologia. Positivismin kritiikki. (Forumkirjasto 28) Helsinki: Tammi, 1969. 2. lisätty painos: Yhteiskuntatieteen kyberneettinen metodologia ja metodologisen positivismin kritiikki, 1970. Lisätystä osiosta myös eripainos Metodologisen positivismin kritiikki, 1970.
- Informaatio. Tutkimus tiedotuksen logiikasta. (2., täydennetty painos (1. painos 1969)) Helsinki: Weilin + Göös, 1969.
- Joukkotiedotus yhteiskunnassa. Johdatus joukkotiedotuskasvatukseen. (Forumkirjasto. Kuvitus: Anita Ahmavaara. 2. painos 1972, 3. painos 1974) Helsinki: Tammi, 1972. ISBN 951-30-1067-8 (yhdessä Sirkka Minkkisen, Kaarle Nordenstrengin, Max Randin & Margaretha Starckin kanssa)
- The Cybernetic Theory of Development. Mathematical Models for a Re-evaluation of the is-ought problem. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-2002-9 (englanniksi)
- Informaatio. Informatiivisen joukkotiedotuksen loogiset perusteet. (3. uudistettu painos) Helsinki: Weilin + Göös, 1975. ISBN 951-0-14679-X
- Yhteiskuntakybernetiikka. Helsinki: Weilin + Göös, 1976. ISBN 951-35-1430-7
- Kybernetiikka tutkimusalueena. (Tulevaisuuden tutkimuksen seuran julkaisu A 2) Turku: Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 1981. ISBN 951-95696-1-8
- Esseitä tästä ajasta. Porvoo: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14679-X
- Casual and stochastic Element in Business Cycles (1996)
- The Origins of Economic Growth (1997)
- The Impact of Science on Economic Growth and Its Cycles (1998)
- Hyvinvointivaltion tabut. Nykykulttuurimme kritiikki. (2. lisätty painos) Helsinki: Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-570-420-0
- Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin. Jyväskylä: Atena, 2001. ISBN 951-796-236-3 (yhdessä Tatu Vanhasen kanssa)
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads