From Wikipedia, the free encyclopedia
Wiener Werkstätte ("Wienin työpajat") oli vuosina 1903–1932 Wienissä toiminut taidekäsityöläisten osuustoiminnallinen yritys. Wiener Werkstätte oli erikoistunut käyttötaiteeseen, ja sitä pidetään yhtenä modernismin ja nykyaikaisen muotoilun edelläkävijöistä.[1]
| Wiener Werkstätte | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1903 |
| Perustaja | Josef Hoffmann, Koloman Moser |
| Lakkautettu | 1932 |
| Kotipaikka | Wien, Itävalta |
| Toiminta-alue | Taideteollisuus |
Wiener Werkstätten perustivat vuonna 1903 arkkitehti Josef Hoffmann sekä taidemaalari ja graafikko Koloman Moser, molemmat Wienin sesessionistien keskeisiä jäseniä.[2]. Yrityksen tarkoituksena oli keskittyä käyttöesineiden tuotantoon taideteollisuuden eri aloilla, kuten metallitöissä, nahkateollisuudessa, kirjansidonnassa, puutöissä, keramiikassa, postikorteissa, grafiikassa ja korujen valmistuksessa.[3] Taustalla oli sesessionistien ajatus kokonaistaideteoksesta (Gesamtkunstwerk).[2] Hoffmann ja Moser saivat hankkeen rahoittajaksi varakkaan tekstiiliteollisuusmies Fritz Waerndorferin, joka oli innostunut sesessionismista.[4][3]
Wiener Werkstätten esikuvana oli Englannissa ja Skotlannissa vaikuttanut Arts and Crafts -liike sekä sen piirissä syntyneet yritykset, kuten William Morrisin Morris & Co sekä C. R. Ashbeen Guild of Handicrafts. Wiener Werkstätte sai osittain alkunsa sesessionistien vuoden 1900 näyttelystä, johon osallistuivat myös Ashbee ja Charles Rennie Mackintosh.[5][1]
Wiener Werkstätten oli tarkoitus olla vanhakantaista uusklassista tyyliä vastustava modernismin edistäjä. Werkstätten vuoden 1905 ohjelmanjulistuksessa todettiin, että heikkolaatuinen massatuotanto ja vanhojen tyylisuuntien ajatukseton jäljittely aiheuttivat suurta vahinkoa taiteen ja käsityön alalla. Werkstätten oli tarkoitus tarjota parempi vaihtoehto. Moserin suunnittelema Wiener Werkstätten logo ja kultaiseen leikkaukseen perustuva kukkakuvio ovat hyviä esimerkkejä yrityksen alkuvaiheen tyyli-ihanteista, jotka pohjautuivat arkkitehtonisiin periaatteisiin.[2]
Werkstätte aloitti toimintansa kolmessa suhteellisen pienessä huoneessa, mutta laajeni pian, lokakuussa 1903, kolmikerroksiseen tehdasrakennukseen, jonka tilat saivat aikalaislehdistöltä ylistävän vastaanoton.[3] Vuoteen 1905 mennessä yrityksessä työskenteli jo yli 100 työntekijää. Suurin osa sen tuotannosta oli Josef Hoffmannin ja Koloman Moserin sunnittelemaa.[5] Wiener Werkstätte omisti tehtaastaan kokonaisen kerroksen grafiikalle. Siellä valmistettiin kirjepapereita, exlibriksia, suunniteltiin kirjojen taittoja sekä painettiin suuria määriä postikortteja.[2]
Wiener Werkstätten graafisessa suunnittelussa tapahtui tyylimuutos vuonna 1907, kun Wiener Werkstätten johtamistapaan kyllästynyt Moser jätti yrityksen. Tämän jälkeen Wiener Werkstätten graafisesta linjasta tuli epäyhtenäisempi. Moserin ja Hoffmannin suosimista arkkitehtonisista periaatteista luovuttiin. Neutraali neliö ja ruutukuvio saivat väistyä. Tilalle tulivat rosoiset puupiirrokset, bysanttilaiset pyörteet ja sirpaleisempi ilmaisu.[2]
Tämän uuden tyylin keskeisiä hahmoja olivat Carl Otto Czeschka, Bertold Löffler ja Oskar Kokoschka, jotka kaikki joko opettivat tai opiskelivat Wienin Kunstgewerbeschulessa. Kokoschkan vuonna 1908 ilmestynyt kuvakirja Die träumenden Knabent kuvastaa kiinnostusta figuratiiviseen fantasiaan, joka oli alkanut levitä wieniläiseen taiteeseen. Päävärien, katkoviivojen ja orgaanisten, avaruudessa leijuvien muotojen lisääntyvä käyttö viittaavat lapsipsykologiaa ja turmeltumatonta mielikuvitusta kohtaan koettuun kiinnostukseen. Tuon ajan Wienissä vaikutti Sigmund Freud, ja varakkain luokka saattoi harrastaa psykoanalyysiä.[2]
Kiinnostus primitivismiin näkyy myös Rudolf Kalvachin ja Carl Krenekin vuosien 1907–1908 postikorttisuunnitelmissa, joiden päävärit ja puupiirroksen kaltaiset merkit ovat kauniita esimerkkejä varhaisesta ekspressionismista. Primitivismiin liittyi myös kiinnostus kansantaruihin ja satuihin, mistä on esimerkkinä Carl Otto Czeschkan vuonna 1909 ilmestynyt lastenkirja Die Nibelungen. [2]
Wiener Werkstätten suosituimpia tuotteita olivat postikortit. Vuosina 1907–1920 Wiener Werkstätte painoi yhteensä 925 erilaista postikorttia. Osa painoksista oli hyvin pieniä, joistakin taas otettiin jopa 1000 kappaleen painoksia. Primitivismiä, ekspressionismia ja art decoa edustaneet kortit kuvastivat ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen Wienin vilkasta taide-elämää.[2]
Postikortit olivat alun perin itävaltalainen keksintö, ja ensimmäiset postikortit ilmestyivät Itävalta-Unkarissa noin vuonna 1869, mutta postikorttien keräilystä tuli muodikasta vasta sen jälkeen, kun kromolitografiatekniikkaa alettiin käyttää 1890-luvun lopulla. Koloman Moser, Joseph Olbrich ja Josef Hoffmann olivat käyttäneet postikortteja jo Wienin sesessionistien uusien tapahtumien ja ideoiden mainostamiseen. Wiener Werkstättelle oli siten luontevaa käyttää postikortteja erilaisten hankkeidensa markkinoinnissa.[2]
Wiener Werkstätten laajamittaisiampia töitä olivat Josef Hoffmannin suunnittelemien Purkersdorfin parantolan (1904) ja 1906–1911 rakennetun Stoclet-palatsin sisustusten suunnittelu ja toteutus.[4]
Wiener Werkstätte joutui menestyksestään huolimatta taistelemaan jatkuvasti taloudellisten ongelmien kanssa lähes koko 30-vuotisen olemassaolonsa ajan. Maailmanlaajuinen talouskriisi köyhdytti lopulta myös tärkeimmän asiakasryhmän, wieniläisen keskiluokan. Vuonna 1926 esitetyt korvausvaatimukset johtivat Wiener Werkstätten lopulliseen lakkauttamiseen vuonna 1932.[4]
Toimintansa ajan Wiener Werkstätte oli edistyksellisen muotoilun keskus, jolle oli ominaista ankaran suoraviivaisen tyylin edistäminen.[5] Wiener Werkstätten geometrian kauneuteen nojaava tyyli saavutti suurta mainetta, ja tämä ns. ”neliötyyli” vaikutti 1920-luvulla niin Bauhausiin kuin Frank Lloyd Wrightin arkkitehtuuriin.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
