Remove ads
Walter Houser Brattain (10. helmikuuta 1902 – 13. lokakuuta 1987) oli yhdysvaltalainen fyysikko, joka työskenteli Bell Telephone Laboratoryssa. Hän kehitti transistorin yhdessä John Bardeenin kanssa. Hän sai 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä William B. Shockleyn ja John Bardeenin kanssa transistorin keksimisestä ja tutkimisesta.[1]
| Walter Houser Brattain | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. helmikuuta 1902 Amoy, Kiina |
| Kuollut | 13. lokakuuta 1987 (85 vuotta) Seattle, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Oregonin yliopisto Minnesotan yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | John T. Tate |
| Instituutti |
National Bureau of Standards Bell Labs Columbian yliopisto |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Palkinnot |
 Nobelin fysiikanpalkinto (1956) |
Bell Labsissa Brattain ja John Bardeen keksivät kärkitransistorin, jota he esittelivät vuonna 1947.[2] Tämän jälkeen William Shockley kehitti liitostransistorin.[3] Shockley, Bardeen ja Brattain saivat Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1956 "tutkimuksesta puolijohteisiin ja transistori-ilmiöön".[4]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads