Värimatara eli aitovärimatara[2] (Rubia tinctorum) on Euraasian keskiosista kotoisin oleva monivuotinen ruoho, joka kuuluu värimataroiden sukuun ja matarakasvien heimoon. Entisaikoina se oli tärkeä värikasvi, josta saatiin krappi-nimistä punaista väriainetta.[1][3]
| Värimatara | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Katkeromaiset Gentianales |
| Heimo: | Matarakasvit Rubiaceae |
| Suku: | Värimatarat Rubia |
| Laji: | tinctorum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
Värimatara on rentovartinen, muiden kasvien varassa kiipeilevä ruoho, jolla on pitkä ja puumainen, väriltään punertava maavarsi. Sen nelisärmäinen ja joskus hieman piikikäs varsi kasvaa 1–2,5 metriä korkeaksi ja sotkeutuu usein naapurikasvien varsiin. Lyhytruotiset lehdet ovat paperimaiset tai aavistuksen nahkamaiset ja kasvavat 4–6 lehden kiehkuroissa. Lehtilapa on 3–10 senttimetriä pitkä, suikea ja suippokärkinen ja -tyvinen.[1]
Värimatara kukkii kesä–elokuussa ja kantaa hedelmää heinä–syyskuussa. Kukinnot ovat varren yläosassa sijaitsevia runsaskukkaisia röyhyjä, joissa on enimmillään 5 senttimetriä pitkä kukintoperä ja 2–5 millimetrin mittaiset, soikeat suojuslehdet. Pienissä kukissa on keltainen tai vihertävänkeltainen, muodoltaan ratasmainen teriö. Hedelmä on musta, lohkomainen marja, jonka halkaisija on noin 4 millimetriä.[1]
Levinneisyys
Värimatara on kotoisin Lähi-idän pohjoisosista (Iran, Irak, Jordania, Libanon, Syyria ja Turkki), Keski-Aasiasta (Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) sekä Kaakkois-Euroopasta (Venäjä, Ukraina ja Balkanin luoteisosat).[4] Se on levinnyt ihmisen mukana myös muualle maailmaan.[1][4]
Elinympäristö
Värimatara menestyy parhaiten melko kuivilla ja avonaisilla paikoilla 400 metrin korkeudesta 2 300 metrin korkeuteen asti.[1]
Käyttö
Värimataran murskatusta maavarresta saatava krappiväri oli yksi tärkeimmistä kasviväreistä jo antiikin Kreikassa ja Roomassa.[5][3] Sitä alettiin viljellä laajamittaisesti Länsi-Euroopassa 1300-luvulla alkaen, ja viljely jatkui aktiivisena 1850-luvulle asti.[6][7] Kangasvärin lisäksi värimatarasta saatiin krappilakkaa, jota käytettiin maalaustaiteessa.[8] Punainen väriaine on peräisin kasvin sisältämästä alitsariinista (C14H8O4).[3]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
