muistopäivä toisen maailmansodan päättymiselle Euroopassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Voitonpäivä (engl. Victory in Europe Day, V-E-Day, ransk. Jour V, ven. День Победы, Den Pobedy) on useissa toisessa maailmansodassa liittoutuneiden puolella taistelleissa maissa juhlapäivä, jota vietetään natsi-Saksasta 8. toukokuuta 1945 saadun voiton kunniaksi. Sota kuitenkin jatkui Euroopan ulkopuolella, etupäässä Yhdysvaltain ja Japanin välillä.[1][2]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sekava, pitkiä sepustuksia liittymättä itse voitonpäivään. Suuren osan voisi karsia pois. Nykyinen sisältö pääosin lähteetöntä. |
| Voitonpäivä | |
|---|---|
 Voitonpäivän paraati Moskovassa vuonna 2010. |
|
| Tyyppi | juhlapäivä |
| Vietetään | 8. tai 9. toukokuuta |
| Järjestämistiheys | vuosittain |
| Ensimmäisen kerran | 1940-luvulla |
| Liittyy | Natsi-Saksan antautuminen |
Päivä on vapaapäivä kymmenessä entisessä neuvostotasavallassa: Armeniassa, Azerbaidžanissa, Georgiassa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Moldovassa, Tadžikistanissa, Uzbekistanissa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä.[3] Voitonpäivä on vapaapäivä myös Ranskassa.[2]
Länsiliittoutuneille voitonpäivä on 8. toukokuuta 1945, koska tuolloin natsi-Saksan antautuminen tuli voimaan kello 23.01 Keski-Euroopan aikaa. Moskovassa vuorokausi oli jo ehtinyt vaihtua, minkä vuoksi siellä, ja sen seuraajavaltioissa, voitonpäivän päivämääräksi vakiintui 9. toukokuuta.[4]
Ensimmäinen voitonpäivän paraati Neuvostoliitossa järjestettiin 26. kesäkuuta 1945, kun parisataa puna-armeijan sotilasta marssi Punaisella torilla raahaten maassa Saksasta tuotuja natsilippuja, jotka lopuksi heitettiin Lenin-mausoleumin eteen ja tuhottiin. Paraatin otti vastaan marsalkka Žukov, joka ratsasti valkoisella hevosella.[2]
Muuten Neuvostoliiton aikana voitonpäivää ei juurikaan juhlittu kansainvälisten kutsuvieraiden kanssa. Myöskään suuria sotilasparaateja ei järjestetty kuin neljä kertaa, joista Neuvostoliiton loppuvaiheilla vuosina 1985 ja 1990. Kuitenkin 50. voitonpäivää juhlittiin 1995 laajasti kutsumalla juhliin myös toisen maailmansodan hävinneiden valtioiden edustajia. Suomea 1995 Moskovan voitonpäivillä edusti ensimmäistä kertaa silloinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari. Muita kutsuvieraita olivat Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton, Ison-Britannian pääministeri John Major ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl.[5]
Yhden kerran myös länsiliittoutuneet ovat osallistuneet marssilla voitonpäivän juhliin paraatissa.
60. voitonpäivillä, vuonna 2005, Suomea edusti tasavallan presidentti Tarja Halonen.[6] 60. voitonpäivän juhlintaan liittyi historiasta johtuvia diplomaattisia kysymyksiä. Muun muassa toivottiin, että Venäjä esittäisi anteeksipyyntöjä Neuvostoliiton toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen suorittamista toimenpiteistä.lähde?
Venäjän 70. voitonpäivän juhlallisuuksia vietettiin 9. toukokuuta 2015 Moskovassa. Presidentti Vladimir Putin kiitti muun muassa Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Ranskan panosta toisen maailmansodan voittoon. Useimpien länsimaiden johtajat boikotoivat tilaisuutta Ukrainan sodan vuoksi. Myöskään presidentti Sauli Niinistö ei osallistunut voitonpäiviin Moskovassa.[7]
Putinin valtaannousun jälkeen voitonpäivästä on tullut Venäjän tärkein maallinen juhlapäivä. Se on myös tärkeä osa hänen poliittista agendaansa, jota on käytetty länsimaiden demonisoimiseen, koska esim. toisen maailmansodan kokeneita veteraaneja on elossa koko ajan vain vähemmän ja vähemmän.[8]
Vuoden 2024 juhlallisuudet peruttiin Venäjän miehittämällä Krimillä sekä Belgorodissa, lähellä Ukrainan rajaa. Syyksi kerrottiin turvallisuusriskit.[9]
Tunnettu venäläinen laulu Den Pobedy kertoo voitonpäivästä.[10]
Muualla Euroopassa vietetään 9. toukokuuta Eurooppa-päivää. Tuona päivänä, vuonna 1955, julkaistiin ns. Schumanin julistus, jota pidetään toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan alkuna.[11]
Ranskassa voitonpäivä on nykyään vapaapäivä. Paraateja järjestetään toisinaan, mutta tyypillisempää on juhlallinen seppeeleen lasku sodassa kaatuneiden muistomerkeille.[5]
Päivän status vapaapäivänä on vaihdellut vuosien varrella: ensimmäisen kerran kansalliseksi vapaapäiväksi 8. toukokuuta julistettiin vuonna 1953. Kuusi vuotta myöhemmin juhlapäiväksi nimettiin toukokuun toinen sunnuntai. Vuonna 1968 alkuperäinen päivämäärä palautettiin juhlapäiväksi, muttei vapaapäiväksi. Vuonna 1975 presidentti Valéry Giscard d'Estaing päätti luopua voitonpäivän juhlimisesta ja juhlia mieluummin 9. päivänä Eurooppa-päivää Ranskan ja Saksan välien parantumisen merkiksi. Vuodesta 1981 voitonpäivä on jälleen ollut yleinen vapaapäivä Ranskassa.[1]
Yhdysvalloissa presidentti Harry Truman oli astunut virkaan vain paria viikkoa ennen natsi-Saksan antautumista Franklin D. Rooseveltin kuoleman jälkeen. Truman piti radiopuheen, jossa hän kehotti varovaisuuteen, sillä Yhdysvallat oli edelleen sodassa Japanin kanssa. Tästä huolimatta väkijoukko kokoontui juhlimaan mm. New Yorkin Times Squarelle.[12]
Ukrainassa päivän vietto ja merkitys ovat muuttuneet merkittävästi Itä-Ukrainan sodan alettua vuonna 2014. Maassa luovuttiin vuoden 2014 jälkeen "suuren isänmaallisen sodan" voitonpäivän viettämisestä osana maan pyrkimystä luopua kommunismiin ja Neuvostoliittoon kytkeytyvistä perinteistä. Sen tilalla on vuodesta 2015 lähtien muistettu voittoa 2. maailmansodan natsismista samana päivänä 9. toukokuuta.[13]
Vuonna 2023 Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti määräyksen, jonka mukaan Ukraina siirtyy viettämään voitonpäivää 8. toukokuuta muun Euroopan kanssa. Syynä oli halu katkaista suhde Neuvostoliiton aikaiseen historiaan.[14][15][16] 9. toukokuuta sen sijaan juhlitaan nykyään Eurooppa-päivää.[17]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
