Vladimir Ivaško
ukrainalais-neuvostoliittolainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
ukrainalais-neuvostoliittolainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Vladimir Antonovitš Ivaško (ven. Владимир Антонович Ивашко, ukr. Володимир Антонович Івашко, Volodymyr Antonovytš Ivaško; 28. lokakuuta 1932 Pultava, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto – 13. marraskuuta 1994 Moskova, Venäjä)[1][2] oli ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko. Hän oli Ukrainan kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri vuosina 1989–1990 sekä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) apulaispääsihteeri vuosina 1990–1991 ja viimeinen pääsihteeri muutaman päivän ajan elokuussa 1991.
| Vladimir Ivaško | |
|---|---|
 Vladimir Ivaško vuonna 1990. |
|
| Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (virkaa tehnyt) |
|
|
24.–29. elokuuta 1991
|
|
| Edeltäjä | Mihail Gorbatšov |
| Neuvostoliiton kommunistisen puolueen apulaispääsihteeri | |
|
11. heinäkuuta 1990 – 29. elokuuta 1991
|
|
| Ukrainan kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri | |
|
28. syyskuuta 1989 – 22. kesäkuuta 1990
|
|
| Edeltäjä | Volodymyr Štšerbytskyi |
| Seuraaja | Stanislav Hurenko |
| Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon täysjäsen | |
|
9. joulukuuta 1989 – 29. elokuuta 1991
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. lokakuuta 1932, Poltava, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto |
| Kuollut | 13. marraskuuta 1994 (62 vuotta) Moskova, Venäjä |
| Tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Ivaško valmistui kaivosinsinööriksi Harkovan kaivosinstituutista vuonna 1956 ja työskenteli vuodesta 1957 korkeakouluopettajana Harkovassa. Hän liittyi Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen (NKP) vuonna 1960 ja suoritti taloustieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1969. Ivaško oli vuodesta 1973 Ukrainan kommunistisen puolueen (UKP) Harkovan alueen komitean tiede- ja opetusosaston johtaja ja vuodesta 1978 koko aluekomitean johtaja. Hänestä tuli vuonna 1986 UKP:n keskuskomitean sihteeristön jäsen ja politbyroon ehdokasjäsen. Vuosina 1987–1988 hän oli Dnipropetrovskin alueen puoluekomitean johtaja.[1][2][3] Tammikuussa 1988 hänet valittiin UKP:n politbyroon täysjäseneksi.[1] Hänet nimitettiin joulukuussa 1988 puolueen toiseksi sihteeriksi ja syyskuussa 1989 Volodymyr Štšerbytskyin tilalle ensimmäiseksi sihteeriksi eli Ukrainan puoluejohtajaksi.[1][3][2]
Ivaško valittiin NKP:n keskuskomitean ehdokasjäseneksi vuonna 1986 ja täysjäseneksi huhtikuussa 1989 sekä NKP:n politbyroon täysjäseneksi joulukuussa 1989. Hänet valittiin myös Neuvostoliiton kansanedustajien kongressiin ja korkeimpaan neuvostoon vuonna 1989. Kesä–heinäkuussa 1990 hän oli muiden tehtäviensä ohella kuukauden ajan Ukrainan korkeimman neuvoston puhemiehenä eli Ukrainan nimellisenä valtionpäämiehenä.[1][2] Ivaško erosi tehtävistään Ukrainassa, kun Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov pyysi häntä yllättäen uuteen NKP:n apulaispääsihteerin virkaan.[1][3] Ivaško päihitti NKP:n 28. puoluekokouksen suorittamassa vaalissa vastaehdokkaansa Jegor Ligatšovin äänin 3109–776 ja aloitti apulaispääsihteerinä 11. heinäkuuta 1990.[3][4]
Elokuun 1991 vallankaappausyrityksen aikana Ivaško yritti toimia syrjäytetyn Gorbatšovin ja vallankaappaajien muodostaman poikkeustilakomitean välissä asettumatta selkeästi kummankaan puolelle.[3] Kaappauksen jälkeen Gorbatšov erosi NKP:n pääsihteerin tehtävästä 24. elokuuta, joten Ivaško toimi virkaa tehneenä pääsihteerinä viiden päivän ajan, kunnes koko puolueen toiminta lakkautettiin.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
