From Wikipedia, the free encyclopedia
Vitali Lazarevitš Ginzburg (ven. Виталий Лазаревич Гинзбург; 4. lokakuuta (J: 21. syyskuuta) 1916 Moskova, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 2009 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen fyysikko, joka osallistui Neuvostoliiton vetypommin kehittelyyn 1950-luvulla. Ginzburg sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2003 yhdessä venäläis-yhdysvaltalaisen Aleksei Abrikosovin ja yhdysvaltalaisen Anthony Leggettin kanssa työstään suprajohtavuuden ja supranesteiden parissa.[1]
| Vitali Ginzburg | |
|---|---|
| Виталий Лазаревич Гинзбург | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Виталий Лазаревич Гинзбург |
| Syntynyt | 4. lokakuuta (21. syyskuuta) 1916 Moskova, Venäjä |
| Kuollut | 8. marraskuuta 2009 (93 vuotta) Moskova, Venäjä |
| Kansalaisuus |
 venäläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Moskovan yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja |
Igor Tamm  |
| Instituutti |
Lebevin fysiikaninstituutti Moskovan fysiikan ja teknologian instituutti |
| Oppilaat | Leonid Keldysh (käännä suomeksi), David Abramovich Kirzhnits (käännä suomeksi) ja Vladimir Vasilevitsj Zjeleznjakov |
| Tutkimusalue | fysiikka |
| Tunnetut työt | Plasma, Supranesteet |
| Palkinnot |
Nobelin fysiikanpalkinto (2003) |
Ginzburg valmistui Moskovan valtionyliopistosta 1938 ja sai väitöskirjansa valmiiksi 1942. Ginzburg työskenteli Lebedevin fysiikaninstituutissa 1940-luvulta lähtien, ja hän oli instituutin johtaja 1971–1988. Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen Ginzburg oli vuodesta 1956.[2] Hänen suurimpia saavutuksiaan on Lev Landaun kanssa kehittämä suprajohtimiin liittyvä Ginzburgin–Landaun-teoria.[3]
Venäjänjuutalaista syntyperää ollut Ginzburg oli tunnettu ateismin edustaja sekä neuvostoaikana että kommunismin romahtamisen jälkeisellä Venäjällä.[4] Hän oli yksi allekirjoittajista presidentti Vladimir Putinille lähetetyssä avoimessa kirjeessä, jossa vastustettiin Venäjällä lisääntynyttä klerikalismia.[5] Ginzburg tunnettiin myös voimakkaana antisemitismin vastustajana ja Israelin valtion kannattajana.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
