Viron entinen rahayksikkö From Wikipedia, the free encyclopedia
Viron kruunu (vir. Eesti kroon, valuuttatunnus EEK, lyhenne Virossa kr) oli Viron virallinen rahayksikkö vuosina 1928–1940 ja uudestaan 1992–2010. Kruunu jakaantui sataan senttiin (vir. sent).
| Viron kruunu | |
|---|---|
 |
|
| ISO 4217 -koodi | EEK |
| Keskuspankki | Eesti Pank |
| Symboli | kr |
| Jaettava yksikkö | sentti |
Ennen kuin kruunu vuonna 1928 otettiin käyttöön, Viron rahayksikkönä oli markka. Neuvostovallan aikana 1941–1992 Virossakin oli käytössä Neuvostoliiton rupla. Kun maa Neuvostoliiton hajotessa itsenäistyi, siellä otettiin uudestaan käyttöön kruunu-niminen oma valuutta, joka oli käytössä, kunnes maassa vuoden 2011 alussa siirryttiin euroon.
Viron rahayksikkönä vuosina 1919–1927 ollut Viron markka oli heikentynyt ja valtion kultavaranto pienentynyt niin nopeasti, että vuonna 1924 rahauudistuksen katsottiin tulleen välttämättömäksi. Uusi rahayksikkö kruunu otettiin käyttöön 1. tammikuuta 1928. Se perustui Skandinavian rahaliiton kruunun kultakantaan, jonka mukaisesti rahalaki määräsi Viron kruunun arvoksi 100/248 grammaa puhdasta kultaa.[1] Viro otti samaan aikaan suuren ulkomaisen lainan, minkä turvin kruunun arvo saatiin vakaaksi. Sidoskurssi pysyi kiinteänä vuoden 1933 talouskriisiin asti.[2]
Uusia kruunuseteleitä ei saatu vielä vuoden 1928 alusta liikkeelle, vaan ensimmäiset kymmenen kruunun setelit vasta syyskuussa 1928 ja muut nimellisarvot vähitellen seuraavina vuosina. Sitä ennen käytettiin vanhoja sadan markan seteleitä, joihin merkittiin päällepainatuksella "ÜKS KROON" (yksi kruunu). Myös sentti- ja kruunukolikot tulivat käyttöön vähitellen vuodesta 1928 alkaen.[2]
Elokuussa 1940 Neuvostoliitto miehitti Viron, ja rupla otettiin käyttöön 25. marraskuuta 1940. Aluksi kruunu pysyi käytössä ruplan rinnalla, mutta 25. maaliskuuta 1941 rupla korvasi kruunun kokonaan. Virolaisten hallussa olleet kruunut vaihdettiin siten, että yksi kruunu vastasi 1,25 ruplaa, vaikka kruunun markkina-arvo oli tuohon saakka ollut noin kahdeksankertainen.[3]
Saksan miehityksen aikana 1941–1944 myös valtakunnanmarkka oli käytössä Virossa. Toisen maailmansodan jälkeen rupla oli ainoa virallinen maksuväline Virossa vuoteen 1991 asti.[2]
Jo ennen Neuvostoliiton hajoamista, vuodesta 1987 alkaen, Virossa alkoi valmistautuminen oman kansallisen valuutan käyttöön ottamiseksi. Vuonna 1989 julistettiin kilpailu seteleiden ja kolikoiden suunnittelemiseksi. Setelisarjasta tulikin uudenlainen, mutta kolikoissa päädyttiin neuvostoaikaa edeltäneiden kolikoiden lähes identtisiin toisintoihin.[2] Viron irtauduttua Neuvostoliitosta ja itsenäisyyden palauduttua kruunu otettiin jälleen viralliseksi maksuvälineeksi 20. kesäkuuta 1992. Uusi kruunu korvasi silloisen Venäjän ruplan suhteessa 1:10.
Viron uusi kruunu sidottiin 1992 Saksan markkaan (DEM) kiinteällä kurssilla 8 EEK = 1 DEM, ja euroon tämän korvattua Saksan markan suhteessa 1 EUR = 1,95583 DEM[4] tästä lasketulla kurssilla 15,64664 EEK = 1 EUR. Kun Viron kruunu kytkettiin ERM II:een 27. kesäkuuta 2004, kurssi lyhennettiin muiden euroon liitettyjen valuuttojen tapaan kuuteen merkitsevään numeroon 15,6466 EEK = 1 EUR [5]. Valuutanvaihtopaikoissa kaupalliset osto- ja myyntikurssit ovat luonnollisesti poikenneet tästä jonkin verran.
Viro otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2011, ja Viron kruunun rinnakkaiskäyttöajaksi oli määritelty kaksi viikkoa tuosta päivästä eteenpäin [6]. Virosta tuli entisistä neuvostotasavalloista ensimmäinen euroalueeseen liittynyt maa[7], ja samalla toistaiseksi ainoa Suomen euronaapuri. Kruunu kävi maksuvälineenä euron rinnalla siirtymäajan, joka oli 1.–14. tammikuuta 2011.
Virallinen muuntokurssi on 15,6466 EEK = 1 EUR[8] eli sama kuin kruunun kurssi oli ollut koko ajan euroon nähden[7].
Euroon siirtymisen ajankohtaa jouduttiin lykkäämään aiemmasta tavoitteesta (2007), koska Viro ei aiemmin vielä täyttänyt rahaunionin inflaatioehtoa.[9]
Viron euroon siirtymisen kestoksi oli määritelty yhteensä puolentoista kuukauden aika paikallisten pankkien välityksellä. Vuoden 2010 joulukuun alusta kauppiaat saivat hakea käteiskassaansa varastoon valmiiksi eurovaluuttaa, jota ei saanut laittaa kiertoon ennen vuodenvaihdetta. Maksimirajaksi pankkien kesken pienille ja keskisuurille yrityksille oli annettu 10 000 euroa. Myönnettyä ennakkosummaa vastaava varaus kruunuissa merkittiin yrityksen pankkitililtä käyttövaroista pois. Eurokolikoita yritys sai pyytää maksimissaan 20 kg:n verran. Pankki jätti yritykselle vapauden valita, minkä arvoisina kolikoina se halusi tämän erän lunastaa. Kaikki ennakkoon saadut eurot oli säilytettävä selvästi erillään lukitussa paikassa vuodenvaihteeseen saakka.[10]
Joulukuun 2010 alusta myös yksityiset kansalaiset saivat vaihtaa pankeista valmiiksi käteiseuroja ja ostaa virallisia Viron euron tutustumispakkauksia. Asiakkaiden pankkitileillä tapahtui automaattinen muunnos kruunuista euroiksi vuoden vaihtuessa keskiyöllä virallisen vahvistetun kurssin mukaan ilman palvelumaksua. Pankkien velvollisuudeksi ottaa vastaan kierrosta palaavia kruunuja oli määritelty 14. tammikuuta 2011 saakka.[11]
Joulukuun alusta sai myös tehdä ostoksia Virossa euroissa, jos myyjä omalta puoleltaan hyväksyi kaupankäynnin euroissa ja hänellä oli hallussaan ennakkoon varattuja euroja.[12]
Lisäksi Viron valtiovarainministeriö valmisteli kotitalouksia euron käyttöön omalla kampanjallaan. Jokaiseen kotiosoitteeseen postitettiin joulukuun 2010 alussa kirje ja tavallisen kotitalouden tutustumispaketti uuteen rahaan. Kirje sisälsi ilmaisen eurolaskimen, "Tere euro" -lehtisen viroksi ja venäjäksi sekä saatekirjeen suoraan Viron valtiovarainministeriltä Jürgen Ligiltä ja EU:n talouskomissaarilta Olli Rehniltä. Kampanjan perimmäinen tarkoitus oli ehkäistä rajuja hinnanmuutoksia ja inflaatiota euroajan alkaessa.[13]
Virossa oli kruunuajan päättyessä käytössä 1, 2, 5, 10, 25, 50, 100 ja 500 kruunun arvoisia seteleitä ja 5, 10, 20 ja 50 sentin sekä 1 ja 5 kruunun kolikoita. Eräät nimellisarvot olivat jo harvinaistuneet rahaliikenteessä, kuten 1 ja 50 kruunun setelit sekä 5 sentin kolikko, koska niitä ei enää valmistettu [14].
| Arvo kr | Arvo € | Etupuoli | Taustapuoli | Painovuodet [14] | Suunnittelija [2] | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 kruunu | 0,06 € |  | Kristjan Raud (1865–1943), taiteilija |  | Toompean linna ja Pikk Hermann (Pitkä Hermanni -torni) | 1992 | Urmas Ploomipuu |
| 2 kruunua | 0,13 € |  | Karl Ernst von Baer (1792–1876), tiedemies |  | Tarton yliopisto | 1992, 2006, 2007 | Urmas Ploomipuu |
| 5 kruunua | 0,32 € |  | Paul Keres (1916–1975), shakinpelaaja |  | Narvanjoen varren saksalainen linnoitus ja Ivangorodin venäläinen linnake | 1991, 1992, 1994 | Vladimir Taiger |
| 10 kruunua | 0,64 € |  | Jakob Hurt (1839–1907), kansatieteilijä, teologi ja kielitieteilijä |  | Urvasten tammi ("Tamme-Lauri") | 1991, 1992, 1994, 2006, 2007 | Vladimir Taiger |
| 25 kruunua | 1,60 € |  | A. H. Tammsaare (1878–1940), kirjailija |  | Vargamäen maatila | 1991, 1992, 2002, 2007 | Vladimir Taiger |
| 50 kruunua | 3,20 € |  | Rudolf Tobias (1873–1918), säveltäjä ja urkuri |  | Estonia-teatteri | 1994 | Vladimir Taiger |
| 100 kruunua | 6,39 € |  | Lydia Koidula (1843–1886), runoilija |  | Vaahtopäät lyövät Suomenlahden rannikon klintteihin | 1991, 1992, 1994, 1999, 2007 | Vladimir Taiger |
| 500 kruunua | 31,96 € | | Carl Robert Jakobson (1841–1882), poliitikko |  | Haarapääsky lentää maaseutumaiseman yllä | 1991, 1994, 1996, 2000, 2007 | Vladimir Taiger |
| 10 kruunua, juhlaseteli | 0,64 € | Kuva Eesti Pankin sivulla (Arkistoitu – Internet Archive) | Virolainen tyttö kansallispuvussa, lyhdettä pidellen (vuoden 1928 setelin etusivun näköispainos) | Kuva Eesti Pankin sivulla (Arkistoitu – Internet Archive) | Urvasten tammi ("Tamme-Lauri") ja Viron vaakuna | 2008 | Günther Reindorff, Vladimir Taiger [15][14] |
Kaikissa kolikoissa etupuolella (kruuna) on Viron vaakuna. Senttiarvoisissa kolikoissa se on ilman kilpeä, yhden ja viiden kruunun kolikoissa kilven kanssa mutta ilman tammenlehviä. Vaakunan ympärillä on kolikon lyöntivuosi jaettuna siten, että kaksi numeroa (vuosituhat ja -sata) ovat vasemmalla ja loput kaksi (vuosikymmen ja vuosi) oikealla.
Taustapuolella (klaava) on senttiarvoisissa kolikoissa keskellä senttimäärä numeroina, numeroiden alla sana SENTI, ja numeroiden ympärillä kehänä sanapari EESTI VABARIIK (suom. Viron tasavalta), jonka aloittaa ja päättää pieni neliö. 50 sentin kolikossa on vielä lisäksi kohollaan olevan kolikon reunuksen sisäpuolella kehänä pienten helmien kehä. Yhden kruunun kolikon klaavapuoli on muutoin samankaltainen kuin senttikolikoissa, mutta numeron 1 alla lukee KROON ja kehällä kiertävän EESTI VABARIIK -sanaparin aloittaa ja päättää pieni ympyrä.
Vuodelta 2008 on olemassa myös yhden kruunun kolikko, jonka kruunapuoli on samanlainen kuin peruskolikossa, mutta klaavapuolella on keskellä Viron 90-vuotisen itsenäisyyden lehvätunnus, ja sen alla lukee 1 KROON.
Vuodelta 1993 olevassa viiden kruunun kolikossa klaavapuolella on peura ja sen ympärillä kehällä tekstit EESTI VABARIIK 75 ja 5 KROONI. Vuodelta 1994 olevassa viiden kruunun kolikossa keskellä on abstrakti veistoksellinen kuvio ja siinä numero 5, kuvion yllä teksti EESTI PANK 75 ja alla teksti KROONI.
| Arvo kr | Arvo € | Suunnittelija(t) | Kuva | Laskettu liikkeeseen | Lyöntivuodet | Lyöntipaikat |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 5 senttiä | 0,00 € | A. Raud, A. Mölder | 20. kesäkuuta 1992 | 1991, 1992, 1995 | RE Juveel, Tallinna | |
| 10 senttiä | 0,01 € | A. Raud, A. Mölder | 20. kesäkuuta 1992 | 1991, 1992, 1994, 1996 | RE Juveel, Tallinna | |
| 1997 | Rahapaja Oy, Suomi | |||||
| 1998, 2002 | South-African Mint Ltd, Etelä-Afrikka | |||||
| 2006 | Staatliche Münzen Baden-Württemberg, Saksa (Arkistoitu – Internet Archive) | |||||
| 2008 | Staatliche Münze Berliini, Saksa | |||||
| 20 senttiä | 0,01 € | A. Raud, A. Mölder | 20. kesäkuuta 1992 | 1992, 1996 | RE Juveel, Tallinna | |
| 20. huhtikuuta 1998 | 1997, 1999 | South-African Mint Ltd, Etelä-Afrikka | ||||
| 2003, 2004 | Rahapaja Oy, Suomi | |||||
| 2006 | Staatliche Münzen Baden-Württemberg, Saksa | |||||
| 50 senttiä | 0,03 € | A. Raud, A. Mölder | 20. kesäkuuta 1992 | 1992 | RE Juveel, Tallinna | |
| 2004 | Rahapaja Oy, Suomi | |||||
| 2006 | British Royal Mint, Yhdistynyt kuningaskunta | |||||
| 2007 | Monnaie de Pariisi, Ranska (Arkistoitu – Internet Archive) | |||||
| 1 kruunu | 0,06 € | A. Raud, A. Mölder | 26. joulukuuta 1992 | 1992, 1993, 1995 | RE Juveel, Tallinna | |
| 2. maaliskuuta 1998 | 1998, 2000, 2001, 2003 | Rahapaja Oy, Suomi | ||||
| 2006 | Koninklijke Nederlandse Munt, Alankomaat | |||||
| J. Meristo | 2008 | 2008 | Staatliche Münze Berlin, Saksa | |||
| 5 kruunua | 0,32 € | A. Raud, A. Mölder | 20. helmikuuta 1993 | 1993 | RE Juveel, Tallinna | |
| 3. toukokuuta 1994 | 1994 | RE Juveel, Tallinna |
Käyttökolikoiden lisäksi Virossa on julkaistu useita juhlarahakolikoita maan itsenäisyyden palautumisen jälkeisenä aikana. Juhlarahat ovat hopeaa tai kultaa, yksi platinaa. Näistä on luettelo Viron keskuspankin sivuilla[16].
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
