Viroidi
From Wikipedia, the free encyclopedia
Viroidit ovat pieniä, 200–400 nukleotidin (nt) mittaisia, yksijuosteisia RNA-molekyylejä, jotka voivat aiheuttaa kasveille tauteja. Ne ovat pienimpiä tunnettuja taudinaiheuttajia ja voivat häiritä kasvisolujen normaaleja toimintoja. Viroidi on muodostunut paljaasta RNA:sta, joka muodostaa sisäisen emäsparimuodostuksen avulla tiukan laskoksen. Viroidit pystyvät replikoitumaan itsestään, mutta sen vaiheita ei tunneta yksityiskohtaisesti. Replikaatio tapahtuu kuitenkin isäntäsolun tumassa. Viroidit eivät koodaa proteiineja.[1] Viroidit loisivat isäntäsoluissa tuhoisalla tavalla käyttäen hyväkseen viruksen RNA-kopiointimekanismeja. Tosin kuin RNA-viruksessa viroidissa ei ole proteiineja vaan se koostuu pelkästä RNA:sta.[2]
Viroideissa on monesti noin 200–400 emästä, kun taas pienimmissä viruksissa emäksiä on noin 2 000. Pienin tunnettu viroidi on 220 emäksen mittainen scRNA.[3] Virusoidi on viroidia muistuttava RNA-geeni, joka kulkee "loisena" viruksen sisällä.
Ihmisen patogeeni hepatiitti D muistuttaa viroideja.[4]
Luokitus
- Heimo Pospiviroidae[5]
- Suku Pospiviroid
- Suku Hostuviroid
- Suku Cocadviroid
- Suku Apscaviroid
- Suku Coleviroid
- Heimo Avsunviroidae
- Suku Avsunviroid
- Suku Pelamoviroid
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.