From Wikipedia, the free encyclopedia
Viroidit ovat pieniä, 200–400 nukleotidin (nt) mittaisia, yksijuosteisia RNA-molekyylejä, jotka voivat aiheuttaa kasveille tauteja. Ne ovat pienimpiä tunnettuja taudinaiheuttajia ja voivat häiritä kasvisolujen normaaleja toimintoja. Viroidi on muodostunut paljaasta RNA:sta, joka muodostaa sisäisen emäsparimuodostuksen avulla tiukan laskoksen. Viroidit pystyvät replikoitumaan itsestään, mutta sen vaiheita ei tunneta yksityiskohtaisesti. Replikaatio tapahtuu kuitenkin isäntäsolun tumassa. Viroidit eivät koodaa proteiineja.[1] Viroidit loisivat isäntäsoluissa tuhoisalla tavalla käyttäen hyväkseen viruksen RNA-kopiointimekanismeja. Tosin kuin RNA-viruksessa viroidissa ei ole proteiineja vaan se koostuu pelkästä RNA:sta.[2]
Viroideissa on monesti noin 200–400 emästä, kun taas pienimmissä viruksissa emäksiä on noin 2 000. Pienin tunnettu viroidi on 220 emäksen mittainen scRNA.[3] Virusoidi on viroidia muistuttava RNA-geeni, joka kulkee "loisena" viruksen sisällä.
Ihmisen patogeeni hepatiitti D muistuttaa viroideja.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.