Vim
Vi-editoriin perustuva avoimen lähdekoodin terminaalipohjainen tekstieditori From Wikipedia, the free encyclopedia
Vi-editoriin perustuva avoimen lähdekoodin terminaalipohjainen tekstieditori From Wikipedia, the free encyclopedia
Vim (Vi IMproved) on Bram Moolenaarin luoma Vi-ohjelmaan perustuva avoimen lähdekoodin terminaalipohjainen tekstieditori, joka toimii monissa käyttöjärjestelmissä. Monet ohjelmoijat käyttävät Vimiä[3]. Siitä on myös saatavilla graafisella käyttöliittymällä varustettuja versioita, joissa on muun muassa valikot ja tuki hiirelle. Vim-editorista on haarautunut NeoVim, joka tukee uutena ominaisuutena muun muassa Lua-lisäosia.[4]
| Vim | |
|---|---|
 |
|
 Vim graafisella käyttöliittymällä |
|
| Kehittäjä | Bram Moolenaar |
| Kehityshistoria | |
| Ensijulkaisu | 2. marraskuuta 1991 |
| Vakaa versio | 9.1.0 ()[1] |
| Tiedot | |
| Ohjelmistotyyppi | tekstieditori |
| Alusta | Amiga, Linux, OpenVMS, OS/2, OS X, Windows, Unix |
| Ohjelmointikielet | C, Vim script |
| Lisenssi | GPL[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivusto | |
| Versiohallinta | |
-diff-repli.png)
Vimin käyttö eroaa huomattavasti useimmista muista editoreista, esimerkiksi Emacsista, koska Vimin käyttö perustuu eri toimintatiloihin. Keskeinen idea on, ettei kumpaakaan kättä tarvitse siirtää näppäimistöltä (esimerkiksi hiirelle) minkään toiminnon, kuten tallentamisen, ajaksi.
Vim on hyväntekeväisyysohjelma jonka käyttäjiä kehotetaan tekemään lahjoitus esimerkiksi Ugandan orvoille.[5] Vim on vapaa ohjelmisto.[6]
Vimissä on kolme tilaa: komentotila, kirjoitustila sekä tekstinvalintatila (visual mode).
Komentotila on perustila, jossa ollaan kun Vim käynnistetään. Vim tulkitsee kaiken komentotilassa kirjoitetun tekstin komennoiksi. Kaikista tiloista pääsee takaisin komentotilaan painamalla näppäintä Esc.
Kirjoitustilaan pääsee painamalla esimerkiksi näppäintä i komentotilassa. Tässä tilassa Vim lisää kaiken kirjoitetun tekstin muokattavaan tiedostoon.
Tekstinvalintatilaan pääsee painamalla näppäintä v komentotilassa. Kaikki kirjoitettu teksti tulkitaan komennoiksi ja kursoria liikuttamalla valitaan tekstiä.
Vimin voi sulkea tallentamatta muutoksia komennolla :q!.
Vimin mukana tulee vimtutor ohjelma, joka opettaa käyttäjälle interaktiivisesti Vim-tekstieditorin käytön perusteet.
* Etsi kursorin alla olevaa merkkijonoa tiedostossa eteenpäin% Siirry kursorin alla olevan sulkumerkin vastakappaleen kohdalle. Toista viimeisin komentoyy Kopioi kursorin alla oleva rivi3yy Kopioi kursorin alla oleva rivi ja kaksi seuraavaa riviäBram Moolenaar aloitti Vimin kehittämisen vuonna 1988. Tämän jälkeen ohjelmaan on lisätty lukuisia ominaisuuksia, joista monet liittyvät tietokoneohjelmien lähdekoodin muokkaukseen. Taustansa vuoksi Vim on suosittu erityisesti Unix-käyttäjien ja ohjelmoijien parissa.
Vuonna 1988 Moolenaarilla oli Amiga-tietokone, johon hän etsi tekstieditoria. Hän oli tottunut käyttämään Vitä, mutta sitä ei ollut saatavilla Amigalle. Moolenaar otti käyttöönsä parhaan löytämänsä Vi-kloonin ja alkoi parannella sitä.
Aluksi tavoitteena oli pystyä tekemään kaikki sama, mitä Vi-editorilla pystyi tekemään. Lopulta Moolenaar saavutti tavoitteensa ja alkoi lisätä vähitellen uusia ominaisuuksia, kuten monitasokumous (multi-level undo). Hän julkaisi ensimmäisen version Vimistä 2. marraskuuta 1991. Nimi tuli alun perin sanoista Vi IMitation. Muutamat henkilöt edistivät projektia sovittamalla Vimin muun muassa Unixille ja DOSille.
Ajan myötä Vimiin kertyi yhä enemmän ominaisuuksia. Moolenaar muutti Vimin lähdesanoja, jolloin syntyi Vi IMproved. Pian alkuperäisestä koodista ei ollut paljoa jäljellä. Tässä vaiheessa Moolenaar piti Vimiä vielä omana lelunaan ja jakoi sitä satunnaisesti ihmisille, jotka tarvitsivat sen kaltaista ohjelmaa.[7]
Myöhemmin Moolenaar laittoi Vimin yleiseen jakoon ja siitä kehittyi vähitellen yksi suosituimmista tekstieditoreista. Vim voitti muun muassa Linux Journal -lehden suosituimman editorin palkinnon lukijaäänestyksessä vuosina 2001–2005.
Moolenaar kuoli 3. elokuuta 2023.[8]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
