Viitatiainen

Viitatiainen (Poecile palustris) on pieni tiaisten heimoon (Paridae) kuuluva varpuslintu.

Viitatiainen
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Tiaiset Paridae
Suku:	Hömötiaiset Poecile
Laji:	palustris
Kaksiosainen nimi
Poecile palustris (Linnaeus, 1758)
Synonyymit
Parus palustris
Katso myös
Viitatiainen Wikispeciesissä   Viitatiainen Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Koko ja ulkonäkö

Viitatiaisen pituus on 12–13 cm ja paino 11–12 g. Se muistuttaa suuresti hömötiaista. Siiven päällä ei kuitenkaan erotu vaaleaa panelia, ja viitatiaisen päälaki on kiiltävänmusta, kun hömötiaisella se on himmeänmusta. Ääni on erilainen: iskevä ”pitsjä” tai pitempi tiititys. Myös laulu poikkeaa hömötiaisen laulusta. Sukupuolet ovat samanvärisiä.

Euroopan vanhin rengastettu viitatiainen on ollut ruotsalainen, vähintään 11 vuoden 11 kuukauden ikäinen yksilö.^[2]

Esiintyminen

Pesii suurimmassa osassa Eurooppaa, Irlantia, Islantia, Portugalia, Suomea ja pääosaa Espanjasta lukuun ottamatta. Toinen alalaji pesii Kaukoidässä. Euroopan kanta on 6,1–12 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.^[1] Tavataan Suomessa nykyisin vuosittain, mutta ei pesi ainakaan säännöllisesti. Pesii melko yleisenä jo Virossa (40 000–60 000 paria) ja Etelä-Ruotsissa (75 000–109 000 paria).^[3]

Elinympäristö

Kosteat lehti- ja sekametsät, soiden reunat, puutarhat ja puistot.

Lisääntyminen

muni Poecile palustris

Pesä on kolossa tai pöntössä. Munia on tavallisesti 7–9. Naaras hautoo noin 13 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä 17–18 päivän ikäisinä.

Ravinto

Kesällä pääasiassa hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat. Muina vuodenaikoina myös erilaiset siemenet, marjat ja hedelmät. Kerää ahkerasti talvivarastoja.