putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Viherraunioinen (Asplenium viride) on pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava, kallioilla kasvava pienikokoinen saniainen.
Viherraunioinen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
Luokka: | Pteridopsida |
Lahko: | Polypodiales |
Heimo: | Raunioiskasvit Aspleniaceae |
Suku: | Raunioiset Asplenium |
Laji: | viride |
Kaksiosainen nimi | |
Asplenium viride |
|
Katso myös | |
Viherraunioisen maavarsi on lyhyt ja tummasuomuinen. Tiheinä tuppaina olevat lehdet kasvavat 5–20 cm korkeiksi. Lehtiruodin kärkiosa on vihreä ja noin neljäsosa lehtilavan pituudesta. Lehtilapa on tasasoukka ja parilehdykkäinen, lavan keskiranka on vihreä ja kapealti vaalean siipipalteinen. Kirkkaanvihreät lehdykät ovat pyöreähköjä tai pitkulaisia, tylppiä, ehyt- tai hammaslaitaisia sekä suipohkotyvisiä. Kapeanpuikeat tai tasasoukat, katesuomuiset itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan alapinnalla lehtisuonten sivussa. Viherraunioisen itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa.[1]
Viherraunioinen muistuttaa läheisesti tummaraunioista (A. trichomanes) sekä hyvin harvinaista serpentiiniraunioista (A. adulterium).[2]
Viherraunioisen levinneisyysalue on hyvin hajanainen. Euroopassa lajia tavataan Pyreneiltä, Alpeilta, Saksasta, Puolasta, Romaniasta, Balkanin niemimaalla Sloveniasta Kreikkaan, Britteinsaarten keski- ja pohjoisosista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Islannista, Länsi-Venäjältä sekä Uralin ja Kaukasuksen vuoristoista. Levinneisyysalue jatkuu laikuttaisena myös Aasian puolella, jossa lajia kasvaa Turkissa, Keski-Aasiassa, Keski-Siperiassa ja Japanissa. Pohjois-Amerikassa viherraunioista kasvaa mantereen keskiosissa Kalliovuorilla sekä länsi- ja itärannikoilla. Laji on levinnyt myös Grönlantiin.[2]
Suomessa viherraunioisen esiintymät painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen. Lajia tavataan paikoitellen Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla, Keski-Lapissa ja Käsivarren Lapissa. Myös muualla Lapissa on yksittäisiä esiintymiä. Pääalueesta erillisiä kasvustoja on Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Pohjanmaalla.[3]
Viherraunioinen viihtyy parhaiten kalkkikallioilla, ultraemäksisillä kallioilla ja soraikoilla.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.