From Wikipedia, the free encyclopedia
Via Popilia oli roomalainen tie, joka kulki Campaniassa ja Lucania et Bruttiissa Italian eteläosassa ja johti Capuasta Rhegiumiin. Se muodosti tavallaan Via Appian jatkeen.[1][2] Etelä-Italian Via Popiliaa ei tule sekoittaa Pohjois-Italiassa kulkeneeseen Via Popil(l)iaan.[3]
Via Popilia | |
---|---|
Via Popilian sijainti Italiassa. |
|
Maa | Rooman valtakunta |
Pituus | n. 475 km |
Alkupiste | Capua |
Reitti | Nuceria – Vibo Valentia |
Päätepiste | Rhegium (n. 475 km) |
Muodostettu | n. 135 eaa. |
Via Popilian rakentamisesta ei kerrota suoraan antiikin aikaisissa lähteissä. Sen rakentamisaika tulee kuitenkin ilmi nykyisestä Pollasta löydetystä piirtokirjoituksesta, joka tunnetaan nimellä Elogium Pollae (CIL I2 638).[2][4][5] Se muistaa Rhegiumin ja Capuan välisen tien rakentamista ja luettelee sen varren tärkeimpien kaupunkien väliset etäisyydet:[2]
Pollan piirtokirjoitus | Teksti latinaksi | Teksti suomeksi |
---|---|---|
Viam fecei ab Regio ad Capvam et in ea via ponteis omneis miliarios tabelariosqve poseivei. Hince svnt Novceriam meilia LI Capvam XXCIIII Mvranvm LXXIIII Cosentiam CXXIII Valentiam CLXXX Ad fretvm ad statvam CCXXXI Regivm CCXXXVII Svma af Capva Regivm meilia CCCXXI. Et eidem praetor in Sicilia fvgiteivos Italicorvm conqvaeisivei redideiqve homines DCCCCXVII. Eidemqve primvs fecei vt de agro poplico aratoribvs cederent paastores. Forvm aedisqve poplicas heic fecei.[5] |
Minä rakensin tien Rhegiumista Capuaan, ja tälle tielle pystytin kaikki sillat, mailipylväät ja tabellariukset. Täältä [Forum Popiliista] on 51 mailia Nuceriaan, 84 Capuaan, 74 Muranumiin, 123 Cosentiaan, 180 Valentiaan, 231 Ad fretum ad statuamiin, 237 Rhegiumiin. Yhteensä Capuasta Rhegiumiin 321 mailia. Samoin, ollessani preettorina Sisiliassa, italialaisten karanneet orjat saarroin ja palautin 917 ihmistä. Samoin olin ensimmäinen, joka laitoin julkisilla mailla (ager publicus) paimenet antamaan tilaa maanviljelijöille. Rakennutin Forumin ja julkiset rakennukset tänne. |
Valitettavasti piirtokirjoituksesta puuttuu ensimmäinen rivi, joka on maininnut tien rakennuttaneen virkamiehen nimen. Nykyisin rakennuttajan katsotaan olleen Publius Popil(l)ius Laenas, joka oli vuoden 135 eaa. preettori ja vuoden 132 eaa. konsuli. Piirtokirjoituksen perusteella hän vaikuttaa rakennuttaneen tien Lucanian ja Bruttiumin vuorten läpi sen jälkeen, kun seutu oli puhdistettu sinne paenneista kapinoineista orjista.[2]
Aiemmassa tutkimuksessa tien rakennuttajaksi esitettiin Marcus Aquilius Gallusta, ja siksi tietä on kutsuttu aiemmin myös nimellä Via Aquilia. Tien nimen arvellaan kuitenkin olleen Via Popilia rakennuttajansa mukaan. Tämä sopii yhteen sen kanssa, että kuten oli tapana, Popillius perusti tien varrelle uuden kaupungin, jonka nimi oli Forum Popilii. Se sijaitsi nykyisen Pollan paikalla. Tien nimeä ei kuitenkaan mainita yhdessäkään antiikin aikaisessa lähteessä, eikä esimerkiksi Strabon vaikuta tunteneen nimeä.[2]
Strabon antaa ymmärtää tien olleen olemassa hänen aikanaan ajanlaskun alun tienoilla, mutta hän ei lukenut sitä Via Appian nimen alle. Se luettiin kuitenkin myöhemmin mahdollisesti osaksi Via Appiaa. Ainakin Itinerarium Antonini Augusti sijoittaa sen otsikon ”Ab Urbe Appia via recto itinere ad columnam” (”kaupungista Via Appiaa suoraa reittiä pylväälle”) alle, vaikka onkin mahdollista, että ”Via Appia” viittää tässä vain reitin alkuosaan, varsinaisen Via Appian osuuteen.[2][6] Koska tie jatkoi Via Appiaa, sen voi katsoa olleen ainakin yhtä osallinen sen nimestä kuin Via Trajana.[2]
Via Popilia sai alkunsa Capuasta Campaniasta, josta se jatkoi Roomasta tullutta Via Appiaa. Tie kulki suuren osan matkastaan Lucania et Bruttiin sisämaassa. Eteläosassaan se kulki lähempänä rannikkoa.[2][7]
Alkumatkastaan Via Popilia kulki muun muassa Nolan ja Nucerian sekä Popilliuksen perustaman Forum Popiliin kautta. Nerulumissa tiehen liittyi Via Herculia, joka tuli Aequum Tuticumista Potentian ja Venusian kautta.[2][7] Tämän jälkeen Via Popilia kulki muun muassa Consentian ja Vibo Valentian (alun perin kreikkalainen Hipponion) kautta. Via Popilia päättyi Rhegiumiin (kreikkalainen Rhegion) Italian niemimaan ”saappaankärjessä”. Hieman Rhegiumista pohjoiseen sijainnut Columna Rhegina eli tieasema Ad columnam oli paikka, josta matkalaiset yleensä ylittivät Sisiliansalmen (nyk. Messinansalmi) Sisilian puolelle Messanaan.[2][7][8]
Tien asemapaikat ja niiden väliset etäisyydet olivat:[2][7][6][9]
Kaupunki tai muu asema | Nykyinen paikka | Etäisyys edellisestä | |
---|---|---|---|
mailia | km (n.)[2][10] | ||
Capua | S. Maria Capua Vetere | ||
Suessula | Sessola | 9 | 13,3 |
Nola | Nola | 9 | 13,3 |
Ad Teglanum | 5 | 7,4 | |
Nuceria | Nocera Inferiore | 9 | 13,3 |
Ad Tana(g)rum | 25 | 37,0 | |
Ad Calorem | 24 | 35,5 | |
Forum Popilii | Polla | 25 | 37,0 |
Marcellianum | |||
Caesariana | 21 | 31,1 | |
Vicus Mendicoleus | Lagonegro | 23 | 34,0 |
Nerulum | Castelluccio Inferiore | ||
Muranum | Morano | 14 | 20,7 |
Interamnium | San Lorenzo del Vallo | 21 | 31,1 |
Caprasia | Tarsia | ||
Consentia | Cosenza | 28 | 41,4 |
Ad fluvium Sabutum | 18 | 26,6 | |
Ad turres | 18 | 26,6 | |
Vibo Valentia | Vibo Valentia | 21 | 31,1 |
Nicotera | Nicotera | 18 | 26,6 |
Ad Mallias | 24 | 35,5 | |
(Ad fretum) ad statuam / Ad columnam | Colonna Reggina | 14 | 20,7 |
Rhegium | Reggio Calabria | 6 | 8,9 |
Tiedot ovat pääosin Itinerarium Antonini Augustista korjattuna ja täydennettynä Tabula Peutingerianan ja Pollan piirtokirjoituksen perusteella.[2][6][9] Tien kokonaispituudeksi saadaan näin 332 mailia eli noin 491 kilometriä. Pelkästään Itinerarium Antonini Augustia seuraamalla etäisyys on 337 mailia eli noin 498 kilometriä. Kumpikin luku on jonkin verran suurempi kuin Pollan piirtokirjoituksen mainitsema 321 mailia eli noin 475 kilometriä.[2]
Varsinkin monien reitin alkuosan asemapaikkojen sijainti on epäselvä, ja niissä sekä niiden välisissä etäisyyksissä on eri itinerariumeissa paljon eroja. Tämä voi johtua virheistä käsikirjoituksissa tai reitissä ajan kuluessa tapahtuneista muutoksista, sillä vuoristoisella seudulla tien reittiä on saatettu muuttaa.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.