From Wikipedia, the free encyclopedia
Venäjän suodatusleirit ovat Venäjän vuoden 2022 Ukrainan vastaisessa sodassaan käyttämiä leirejä.[2][3] Venäjän medioissa on sodan aikana kerrottu asiasta käyttämällä kiertoilmaisua evakuointileirit.[4]
Leireissä henkilöt kuulustellaan ja heidän taustansa tarkistetaan perusteellisesti. Tarkoituksena on löytää sellaiset ukrainalaiset, joita Venäjä pitää ukrainalaisnationalisteina. Eräs menetelmä on tatuointien katsominen henkilön vartalosta.[4] Silminnäkijät leireillä ovat kertoneet nähneensä myös rajua väkivaltaa.[5] Leireillä on havaittu laittomasti pidätettyjen siviilien ja sotilaiden kidutusta ja julmaa kohtelua.[6] Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Venäjän tekemät siviilien pakkosiirrot ovat olleet niin järjestelmällisiä ja laajoja, että kyseessä on todennäköisesti rikos ihmisyyttä vastaan. Kyseessä voi myös olla kansanmurha Geneven yleissopimuksen mukaan.[7]
Neuvostoliitossa sanaa "suodatuspisteet" alettiin käyttää toisen maailmansodan aikana, kun Stalinin salaisen poliisin päällikkö Lavrenti Beria aloitti Saksalta vapautettuilta alueilta peräisin olevien ihmisten seulonnan.[6]
Ensimmäisen Tšetšenian sodan alettua vuonna 1994 Venäjän sisäministeriö julkaisi direktiivin, jossa määrättiin perustettavaksi suodatuspisteitä taisteluvyöhykkeillä pidätettyjen henkilöiden ja heidän taisteluihin osallistumisensa tunnistamiseksi.[6]
Venäläiset ovat rakentaneet suodatusleirejä Etelä- ja Itä-Ukrainaan. Niihin kootaan ukrainalaisia tarkastettaviksi ennen heidän siirtoaan Venäjälle.[8][9]
Suodatusleirit liittyvät väestön pakkosiirtoihin, joissa ukrainalaisia siviilejä viedään Venäjälle vastentahtoisesti.[8] Venäjä haluaa siirtää ihmisiä pois Ukrainasta sellaisista paikoista, jotka halutaan venäläistää, ja siirtää myöhemmin venäläisiä heidän tilalleen.[9]
Toistaiseksi Ukrainan miehitettyjä alueita ei ole asutettu venäläisillä, mutta sen on arveltu Venäjän tavoitteeksi, mikäli olot rauhoittuvat tarpeeksi. Venäläistäminen on jo alkanut esimerkiksi siten, että kouluopetus on jatkossa täysin venäjänkielistä.[9]
Suodatusleirit ovat osa Venäjän suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on Ukrainan venäläistäminen. Ne kertovat Vladimir Putinin tavoitteesta liittää Ukraina osaksi Venäjää. Siihen kuuluvat väestön pakkosiirrot ja suodatusleirit. Ihmisiä siirretään pois paikoista, jotka halutaan venäläistää.[9]
Ukrainan parlamentin ihmisoikeuksien asiamies Ljudmyla Denisova totesi toukokuun 2022 alussa, että Venäjän joukot ovat luoneet laajan verkoston paikkoja, joissa ukrainalaisia alistetaan niin sanotulle suodattamiselle. Hänen mukaansa sellaisia on perustettu jokaiseen Venäjän miehittämään Ukrainan kaupunkiin, ja että yli 37 000 ukrainalaista oli jo käynyt prosessin läpi.[10]
Venäjän joukkojen vallattua Mariupolin kaupunkiin levitettiin julisteita, joiden mukaan evakuointi voidaan suorittaa, jos on olemassa asiakirja, joka vahvistaa suodatusmenettelyn kulun. Erään Mariupolin asukkaan mukaan kaikkien on käytävä läpi suodatus, jotta he saavat liikkua kaupungissa vapaasti.[10]
Ukrainalaisten suodatusleirejä ei ole vain Ukrainan miehitetyillä alueilla. Toukokuun lopussa 2022 saatiin ensimmäiset raportit suodatusleirien perustamisesta Venäjälle, Venäjän ja Viron välisten rajanylityspaikkojen lähelle. Mariupolin pormestarin mukaan näille suodatusleireille viedään niitä venäläisten viranomaisten tunnistamia ukrainalaisia, jotka yrittävät ylittää Venäjän rajan, ja jos viranomaisilla on tieto siitä, että he ovat saaneet sotapakolaisen aseman.[11]
The Guardianin 12. kesäkuuta 2022 julkaiseman artikkelin mukaan suodatusleirejä on perustettu kaupunkeihin ja kyliin, jotka ovat enimmäkseen Donetskin kansantasavallan alueella, kuten Novoazovskissa, Manhušissa, Bezimennessa ja Nikolskessa. Mariupolista linja-autoilla panneet ukrainalaiset ovat usein joutuneet suodatusleireille tietämättään, kun heille kerrottiin, että heidät vietäisiin Ukrainan hallussa oleviin kaupunkeihin. Saavuttuaan leireille, he eivät tavallisesti saaneet poistua kaupungista.[12]
Kesäkuun 17. päivä esimerkiksi Ukrinform ja Ukrajinska Pravda uutisoivat venäläisten pystyttäneen miehittämilleen Ukrainan alueille ainakin 20 suodatusleiriä ja vankilaa.[13][14]
Venäjän armeija seuloo suodatusleireillä ukrainalaisia siviilejä nähdäkseen, onko heillä yhteyttä Ukrainan hallitukseen tai armeijaan. Lisäksi tarkistetaan, ovatko he vastustaneet Putinin hyökkäyssotaa. Siepattujen matkapuhelimet tutkitaan ja heidän yhteystietonsa ja muut tiedot tallennetaan. Suodatusleireillä myös hakataan ja kidutetaan ihmisiä. Ne, jotka osoittavat uskollisuutta Ukrainalle, luovutetaan Donetskin kansantasavaltaan.[15][16]
Toukokuussa 2022 Ljudmyla Denisova raportoi, että venäläiset hyökkääjät jatkoivat suodatusoperaatioita miehitetyssä Mariupolissa. Venäläiset ottivat viikon aikana yli 3 000 ukrainalaista, joista oli yli 300 lasta suodatusleirille Bezimennen kylään. Suodatuksen jälkeen miehittäjät muodostivat mariupolilaisista ryhmiä, jotka karkotettiin ensin Taganrogiin ja sitten Venäjän köyhimmille alueille. Denisovan mukaan alle kymmenen prosenttia asukkaista ei täytä suodatuksen vaatimuksia, eivätkä ole venäläisten mielestä turvallisia Venäjän valtiolle. Heidät pidätetään ja lähetetään entiseen vankilaan numero 52 Olenivkassa, Donetskin alueella, tai pahamaineiseen eristysvankilaan Donetskiin. Heidän siellä oleskeluunsa liittyy kuulusteluja, kidutuksia, teloitusuhkauksia ja pakottamista yhteistyöhön.[17]
Suodatus päättyy tavallisesti kahdella tavalla. Henkilöt ”läpäisevät” kuulustelun, jonka jälkeen heille annetaan pieni, valmiiksi leimattu paperi, jossa on henkilön ”suodattamisen” päivämäärä ja sitä valvovan upseerin allekirjoitus. Toinen vaihtoehto on pidätys uusia kuulusteluja varten.[12]
Venäjän rangaistuslaitoksiin perehtynyt professori Judith Pallot Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista arvioi, että leirit ja väestönsiirrot eivät ole osa hyvin mietittyä politiikkaa, vaan improvisoituja ratkaisuja ongelmiin, joissa Venäjän hallinnon eri osilla on erilaisia tavoitteita.[9]
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näki suodatusleirien keskeisenä motiivina siviilivastarinnan tukahduttamisen. Hänen mukaansa suodatusleireiksi kutsutut järjestelmät kuuluivat venäläiseen sodankäynnin tapaan: ”Hajotetaan, hallitaan, siirretään väestöä paikasta toiseen ja erotetaan perheitä. Näin Venäjä on menetellyt kylmän sodan loputtua ja myös neuvostoaikana. Näillä käytännöillä on pitkät perinteet.”[8]
Tutkijoiden mukaan suodatusleirien järjestelmä luotiin Ukrainan itäisiin osiin jo viikkoja ennen hyökkäyksen alkamista ja sitä todennäköisesti laajennettiin Venäjä vallattua Mariupolin huhtikuussa 2022. Miehitysvallalla on kansainvälisissä konflikteisssa oikeus rekisteröidä henkilöitä valvonta-alueellaan, aluetta hallitsevat joukot voivat jopa pidättää siviilejä tietyissä rajoitetuissa olosuhteissa.[1]
Venäjän Donetskin alueella olevien henkilöiden suodatusjärjestelmään kuuluu kuitenkin ihmisten laiton ja välitön pidätys. Se rikkoo useita kansainvälisen humanitaarisen oikeuden osia ja tuo esille useita mahdollisesti vakavia ihmisoikeuskysymyksiä.[1]
Yhdistyneiden kansakuntien mukaan ihmisten karkottaminen tai siirtäminen miehitetyltä alueelta on sotarikos. Venäjä väittää, että sen asevoimien suorittama siviilien siirtäminen perustuu hyväntahtoisuuteen ja vapaaehtoisuuteen.[18]
Marraskuussa 2022 brittiläinen ajatushautomo sai haltuunsa asiakirjan, josta selviää presidentti Vladimir Putinin suunnitelma Ukrainan miehittämiseksi.[19] Venäjä aikoi hyökätä Ukrainaan kymmenen päivän aikana ja sen jälkeen miehittää maan mahdollistaakseen sen liittämisen Venäjään elokuuhun 2022 mennessä.[20]
Suunnitelman mukaan väestö rekisteröitäisiin ovelta ovelle etsinnöillä ja suodatusleirien avulla perustettaisiin tiedostot vastatiedustelua varten suuresta osasta maan väestöä miehitetyillä alueilla. Suodatusta käytettäisiin ihmisten pelotteluun, sen selvittämiseen, olisiko heidät siirrettävä Venäjälle, ja rekisterin perustan luomiseksi, jolla valvotttaisiin ja häirittäisiin vastarintaverkostoja. Ajan myötä Venäjä toisi opettajia ja muita virkamiehiä itse Venäjältä, jotka osallistuisivat ukrainalaisten uudelleenkoulutukseen.[20]
Suodatusleirit ja suodattamisen käsite ovat peräisin Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n seulonta- ja suodatusleireistä, jotka tunnettiin alun perin nimellä NKVD:n erikoisleirit. Ne olivat leirejä, joissa seulottiin toisen maailmansodan lopulla neuvostosotilaita, jotka palasivat vihollisen miehittämiltä alueita tai olivat olleet vihollisen vangitsemia tai piirittämiä. Neuvostoliiton johtajat olivat huolissaan siitä, että kansalaiset, jotka olivat olleet hallituksen ja turvallisuuspalvelujen valvonnan ulkopuolella, saattaisivat tarvita seulontaa varmistaakseen poliittisen uskollisuutensa.[21]
Viisi miljoonaa ihmistä lähetettiin takaisin Neuvostoliittoon, joista yli neljä miljoonaa alistettiin suodattamiselle. He saivat kokea tiukan seulonnan joutumalla kuulustelujen ja vangitsemisen kohteiksi salaisen poliisin ja tiedustelupalvelujen pidätysasemilla. Heistä noin 280 000 päätyi gulageihin.[18]
Venäjä käytti suodatusleirejä jo ensimmäisessä Tšetšenian sodassa vuosina 1994–1997.[22]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
