Lineaarialgebrassa kanta on pienin mahdollinen joukko vektoreita, joiden lineaarikombinaationa saadaan kaikki annetun avaruuden vektorit. Tarkemmin sanottuna vektoriavaruuden kanta on joukko lineaarisesti riippumattomia vektoreita, jotka virittävät koko avaruuden.[1]
Määritelmä
Oletetaan, että B = { v1, …, vn } on vektoriavaruuden V äärellinen osajoukko. Tällöin B on kanta, jos se toteuttaa seuraavat ehdot:
1. v1, …, vn ovat lineaarisesti riippumattomia ja
2. jokainen V:n vektori voidaan lausua vektoreiden v1, …, vn lineaarikombinaationa. Toisin sanoen vektorit v1, …, vn virittävät V:n eli span(v1, …, vn) = V.
Lineaarikombinaatio on äärellinen summa muotoa a1v1 + … + anvn, missä vk:t ovat B:n eri vektoreita ja ak:t ovat skalaareita. Vektorit B:ssä ovat lineaarisesti riippumattomia, jos a1v1 + … + anvn = 0, jos ja vain jos a1 = … = an = 0. Joukko B on virittäjäjoukko, jos jokainen V:n vektori on lineaarikombinaatio B:n vektoreista.
Kannan ominaisuuksia
Jokaisella vektoriavaruudella on kanta. Kaikilla yhden vektoriavaruuden kannoilla on sama määrä vektoreita. Tätä kannan vektorien lukumäärää kutsutaan vektoriavaruuden dimensioksi dim(V). Käsite kertoo siis samalla minimaalisen määrän vektoreita, joka riittää virittämään V:n. Tasossa kaksi erisuuntaista vektoria on tason kanta. Kolmiulotteisessa avaruudessa kolme vektoria, jotka eivät ole samassa tasossa, muodostavat kannan. Toisin sanoen kantaa voidaan ajatella koordinaattiakselistona.
Kanta on vain joukko vektoreita ilman järjestystä. Usein on kuitenkin kätevää luetella kantavektorit tietyssä järjestyksessä. Tätä järjestettyä kantaa ei määritellä joukoksi, vaan sarjaksi lineaarisesti riippumattomia vektoreita, jotka virittävät V:n. Jos vektorit u, v, w muodostavat avaruuden kannan, se voidaan ilmoittaa järjestettynä kolmikkona (u, v, w). Tällöin jokaista vektoria a vastaa yksikäsitteisesti järjestetty lukukolmikko (r, s, t) siten, että a = ru + sv + tw. Luvut r, s ja t ovat a:n koordinaatit kannan (u, v, w) suhteen ja järjestettyä kolmikkoa (r, s, t) nimitetään vektorin a koordinaattiesitykseksi.
Samalle vektoriavaruudelle voidaan kuitenkin muodostaa kanta monella eri tavalla. Vektorin koordinaatit riippuvat siis käytetystä kannasta ja muuttuvat, kun siirrytään kannasta toiseen eli suoritetaan kannanvaihto.
Kannaksi laajentaminen
Minkä tahansa lineaarisesti riippumattoman joukon ja virittävän joukon välissä on kanta. Muodollisemmin sanottuna: jos L on lineaarisesti riippumaton joukko vektoriavaruudessa V ja joukko G virittää V:n ja sisältää joukon L, niin on olemassa V:n kanta, joka sisältää L:n ja joka sisältyy G:hen. Nimenomaan (kun G = V) mikä tahansa lineaarisesti riippumaton joukko L voidaan laajentaa muodostamaan V:n kannan. Nämä laajennukset eivät ole yksikäsitteisiä. Virittäjäjoukkoa voidaan myös karsia (pudottamalla sopivat vektorit pois), jotta siitä saadaan kanta.
Esimerkki
Ajatellaan koordinaattiavaruutta R2 kaikkien koordinaattien (a,b) vektoriavaruutena, missä sekä a että b ovat molemmat reaalilukuja. Tällöin helppo kanta on yksinkertaisesti vektorit e1 = (1,0) ja e2 = (0,1): oletetaan että v = (a,b) on vektori avaruudessa R2, tällöin v = a(1,0)+ b(0,1). Yksi mahdollinen R2:n kanta on v = (-2,1) = (-2)(1,0) + (1)(0,1). Se on esitetty myös koordinaatistoon piirrettynä kuvassa sivun yläreunassa. Kuitenkin mitkä tahansa kaksi lineaarisesti riippumatonta vektoria, kuten (1,1) ja (-1,2), voivat myös muodostaa R2:n kannan.
Yleisemmin vektorit e1, e2, ..., en ovat lineaarisesti riippumattomia ja virittävät avaruuden Rn. Siten ne muodostavat Rn:n kannan ja Rn:n dimensio on n.
Lähteet
Kirjallisuutta
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
