Vega

From Wikipedia, the free encyclopedia

Vega

Vega (Wega, α Lyr, Alfa Lyrae) on Lyyran tähdistön päätähti. Tämä kirkas sinertävänvalkea tähti on melko lähellä meitä, 25,3 valovuoden päässä. Vega on kolmanneksi kirkkain Suomessa näkyvä tähti, vain Arcturus ja Sirius ovat kirkkaampia. Vega on niin sanotun Kesäkolmion kärkitähti. Kesäkolmioon kuuluvat myös Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Koko tähtitaivaalla Vega on viidenneksi kirkkain tähti.[5] Suomessa Vega on sirkumpolaarinen, eli se on aina horisontin yläpuolella. Vegaan on viitattu mm. elokuvassa Ensimmäinen yhteys.

Tämä artikkeli kertoo tähdestä. Sanan muista merkityksistä katso Vega (täsmennyssivu).
Pikafaktoja Fyysiset ominaisuudet, Astrometriset ominaisuudet ...
Vega
Thumb
Nimen alkuperä Arabian kielen sana waqi, putoava
Bayerin designaatio Alfa Lyrae, Alpha Lyrae, α Lyrae, α Lyr, Alp Lyr, Alf Lyr
Flamsteedin designaatio 3 Lyrae
HD-designaatio HD 172167[1]
Muut nimet GJ 721, HR 7001, BD +38°3238, PLX 4293.00, LTT 15486, SAO 67174, HIP 91262, HIC 91262.[1]
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus V 0,03[1] mv
Absoluuttinen kirkkaus 0,58 Mv
Valovoima 51–55 Lo Aurinkoa aurinkoa
Spektriluokka A0 V[2]
Väri-indeksi B-V 0,00 U-B -0,01
Lämpötila

9 600–9 700
navoilla kuumempi 10 000 K

kuin päiväntas (7600 K) K
Massa 2,157 ± 0,017[3] M☉
Säde >3,1 R☉
Muuttujatyyppi Mahdollisesti Delta Scuti -tähti[4]
Pyörimisnopeus 12.5 tuntia
Metallipitoisuus 0,0090 ± 0,0006[3]
Ikä 455 ± 13[3]
Elinkelpoinen vyöhyke 7,1 AU
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Lyyra
Rektaskensio (J2000) 18h 36m 56,33635s[1]
Deklinaatio (J2000) +38° 47' 01,2802"[1]
Etäisyys 7,76 pc[2]
Parallaksi 130,23[1] mas
Säteisnopeus -13,9[1] km/s
Ominaisliike RA: 200,94 mas/v
DEK: 286,23[1] mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 52° S välillä.
Sulje

Kuvaus

Thumb
Hieman litteä, sinertävä Vega verrattuna keltaiseen, pienempään Aurinkoon.

Spektriluokaltaan Vega on luokkaa A0V ja sijoittuu HR-diagrammissa pääsarjaan. Vegan elinikä on vain 10 % Auringon eliniästä eli noin miljardi vuotta. Vega on Aurinkoa lyhytikäisempi, koska se on aurinkoa massiivisempi. Aurinkoa massiivisempien tähtien keskustassa lämpötila ja tiheys nousevat suuremmaksi, ja ne polttavat vetypolttoainetta fuusioissa Aurinkoa huomattavasti nopeammin, hyvin kiivaasti. Vega on mahdollisesti Delta Scuti -tyypin muuttuva tähti.[4]

Noin 12 000 vuoden kuluttua Vegasta tulee uusi napatähti Pohjantähden tilalle, kun Maan prekessio eli akselin kiertyminen ajan mukana liikuttaa pohjoisnapaa taivaalla[6]. Korjatun magnitudimäärityksen mukaan tähden kirkkaus on 0,03.[1]

Havaintohistoria

Vega oli ensimmäinen valokuvattu tähti vuonna 1850,[5][7] ja myös ensimmäinen valokuvattu spektri vuonna 1872 otettiin Vegasta. Vega oli ensimmäisiä tähtiä, joiden parallaksi mitattiin. Struve mittasi sen vuonna 1837 ja julkaisi vuonna 1840. Parallaksista saadaan laskettua tähden etäisyys.

Planeettajärjestelmä

Pölykiekko

Vuonna 1983 infrapuna-alueella taivasta kuvannut IRAS-satelliitti havaitsi Vegalta ylimääräistä infrapunasäteilyä. Säteilyn arveltiin olevan peräisin tähteä kiertävästä pölykiekosta.[2] Vuonna 2005 julkaistun, Spitzerin keräämään aineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan Vegan pölykiekon säde on 24 μm aallonpituudella mitattuna 330 AU, 70 μm mitattuna 543 AU ja 160 μm mitattuna 815 AU.[2] Vegan renkaan hiukkasten elinikä on laskujen mukaan vain alle 1 000 vuotta.[2]

Mahdolliset planeetat

Aikaisten tutkimusten perusteella Vegan pölykiekossa havaittiin kaksi kasaumaa, joiden arveltiin johtuvan tähteä kiertävästä planeetasta. Vuonna 2002 julkaistu tutkimus arvioi, että Vegalla olisi kolmen Jupiterin massainen planeetta 40 AU:n päässä keskustähdestä.[8] Seuraavana vuonna julkaistussa tutkimuksessa todettiin kasaumien saattavan johtua Neptunuksen massaisen planeetan migraatiosta 56 miljoonan vuoden aikana 40 AU:n etäisyydeltä 65 AU:n etäisyydelle.[9] Vuonna 2006 julkaistu tutkimus rajasi mahdollisen planeetan massaksi korkeintaan 5–10 Jupiterin massaa.[10]

Teorioista huolimatta Vegalta ei ole löydetty planeettoja. Mahdollisen jättiläisplaneetan olemassaolo asetettiin kyseenalaiseksi, kun aikaisemmin havaittuja kasautumia ei kyetty havaitsemaan vuonna 2007 Plateau de Bure Interferometerilla kerätyn aineiston perusteella.[11]

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.