Remove ads
Vega (Wega, α Lyr, Alfa Lyrae) on Lyyran tähdistön päätähti. Tämä kirkas sinertävänvalkea tähti on melko lähellä meitä, 25,3 valovuoden päässä. Vega on kolmanneksi kirkkain Suomessa näkyvä tähti, vain Arcturus ja Sirius ovat kirkkaampia. Vega on niin sanotun Kesäkolmion kärkitähti. Kesäkolmioon kuuluvat myös Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Koko tähtitaivaalla Vega on viidenneksi kirkkain tähti.[5] Suomessa Vega on sirkumpolaarinen, eli se on aina horisontin yläpuolella. Vegaan on viitattu mm. elokuvassa Ensimmäinen yhteys.
| Vega | |
|---|---|
 |
|
| Nimen alkuperä | Arabian kielen sana waqi, putoava |
| Bayerin designaatio | Alfa Lyrae, Alpha Lyrae, α Lyrae, α Lyr, Alp Lyr, Alf Lyr |
| Flamsteedin designaatio | 3 Lyrae |
| HD-designaatio | HD 172167[1] |
| Muut designaatiot | GJ 721, HR 7001, BD +38°3238, PLX 4293.00, LTT 15486, SAO 67174, HIP 91262, HIC 91262.[1] |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus | V 0,03[1] mv |
| Absoluuttinen kirkkaus | 0,58 Mv |
| Valovoima | 51–55 Lo Aurinkoa aurinkoa |
| Spektriluokka | A0 V[2] |
| Väri-indeksi | B-V 0,00 U-B -0,01 |
| Lämpötila |
9 600–9 700 |
| Massa | 2,157 ± 0,017[3] M☉ |
| Säde | >3,1 R☉ |
| Muuttujatyyppi | Mahdollisesti Delta Scuti -tähti[4] |
| Pyörimisnopeus | 12.5 tuntia |
| Metallipitoisuus | 0,0090 ± 0,0006[3] |
| Ikä | 455 ± 13[3] |
| Elinkelpoinen vyöhyke | 7,1 AU |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Lyyra |
| Rektaskensio (J2000) | 18h 36m 56,33635s[1] |
| Deklinaatio (J2000) | +38° 47' 01,2802"[1] |
| Etäisyys | 7,76 pc[2] |
| Parallaksi | 130,23[1] mas |
| Säteisnopeus | -13,9[1] km/s |
| Ominaisliike |
RA: 200,94 mas/v DEK: 286,23[1] mas/v |
Remove ads
Spektriluokaltaan Vega on luokkaa A0V ja sijoittuu HR-diagrammissa pääsarjaan. Vegan elinikä on vain 10 % Auringon eliniästä eli noin miljardi vuotta. Vega on Aurinkoa lyhytikäisempi, koska se on aurinkoa massiivisempi. Aurinkoa massiivisempien tähtien keskustassa lämpötila ja tiheys nousevat suuremmaksi, ja ne polttavat vetypolttoainetta fuusioissa Aurinkoa huomattavasti nopeammin, hyvin kiivaasti. Vega on mahdollisesti Delta Scuti -tyypin muuttuva tähti.[4]
Noin 12 000 vuoden kuluttua Vegasta tulee uusi napatähti Pohjantähden tilalle, kun Maan prekessio eli akselin kiertyminen ajan mukana liikuttaa pohjoisnapaa taivaalla[6]. Korjatun magnitudimäärityksen mukaan tähden kirkkaus on 0,03.[1]
Remove ads
Vega oli ensimmäinen valokuvattu tähti vuonna 1850,[5][7] ja myös ensimmäinen valokuvattu spektri vuonna 1872 otettiin Vegasta. Vega oli ensimmäisiä tähtiä, joiden parallaksi mitattiin. Struve mittasi sen vuonna 1837 ja julkaisi vuonna 1840. Parallaksista saadaan laskettua tähden etäisyys.
Pölykiekko
Vuonna 1983 infrapuna-alueella taivasta kuvannut IRAS-satelliitti havaitsi Vegalta ylimääräistä infrapunasäteilyä. Säteilyn arveltiin olevan peräisin tähteä kiertävästä pölykiekosta.[2] Vuonna 2005 julkaistun, Spitzerin keräämään aineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan Vegan pölykiekon säde on 24 μm aallonpituudella mitattuna 330 AU, 70 μm mitattuna 543 AU ja 160 μm mitattuna 815 AU.[2] Vegan renkaan hiukkasten elinikä on laskujen mukaan vain alle 1 000 vuotta.[2]
Mahdolliset planeetat
Aikaisten tutkimusten perusteella Vegan pölykiekossa havaittiin kaksi kasaumaa, joiden arveltiin johtuvan tähteä kiertävästä planeetasta. Vuonna 2002 julkaistu tutkimus arvioi, että Vegalla olisi kolmen Jupiterin massainen planeetta 40 AU:n päässä keskustähdestä.[8] Seuraavana vuonna julkaistussa tutkimuksessa todettiin kasaumien saattavan johtua Neptunuksen massaisen planeetan migraatiosta 56 miljoonan vuoden aikana 40 AU:n etäisyydeltä 65 AU:n etäisyydelle.[9] Vuonna 2006 julkaistu tutkimus rajasi mahdollisen planeetan massaksi korkeintaan 5–10 Jupiterin massaa.[10]
Teorioista huolimatta Vegalta ei ole löydetty planeettoja. Mahdollisen jättiläisplaneetan olemassaolo asetettiin kyseenalaiseksi, kun aikaisemmin havaittuja kasautumia ei kyetty havaitsemaan vuonna 2007 Plateau de Bure Interferometerilla kerätyn aineiston perusteella.[11]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads