Varaanit
suomumatelijoiden heimo From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Varaanit (Varanidae) ovat suuria tropiikin liskoja. Varaanien heimoon kuuluu nykyisin ainoastaan yksi suku, Varanus, johon kaikki tunnetut varaanilajit on sijoitettu.[1]
Remove ads
Kehitys ja taksonomia
Myöhäisellä liitukaudella kehittyneet varaanit ovat eräitä vanhimmista elossa olevista liskoista. Ne ovat sukua 136–65 miljoonaa vuotta sitten eläneelle mosasaurille.
Varaanilajeja on kaikkiaan noin 90, joista pienimmät ovat noin 20 senttimetrin pituisia ja suurimmat yli kolmimetrisiä. Varaaneille tyypillisiä piirteitä ovat käärmemäinen kieli, pitkä kaula, vahvat jalat ja voimakas häntä.[2]lähde tarkemmin? Niillä on hampaissa millimetrin tuhannesosien paksuinen rautakerros, jonka ansiosta hampaan leikkauspinta on kovempi.[3]
Uusia lajeja on löytynyt vielä 2010-luvulla.[4]
Remove ads
Elinympäristö
Varaanit elävät enimmälti maalla, mutta monet niistä ovat ketteriä kiipeilijöitä ja hyviä uimareita. Niiden poikkeuksellinen juoksukyky verrattuna muihin liskoihin johtuu siitä, etteivät ne käytä samoja lihaksia hengittämiseen ja liikkumiseen. Varaanit liikkuvat pääosin päivisin ja useimmat lajit etsivät aktiivisesti ravintoa. Varaanien elinympäristöä ovat trooppiset ja aavikkomaiset alueet. Lajeja voi tavata Afrikasta, joistain Aasian osista ja Australiasta.
Remove ads
Elintapa
Pitkäkaulaiset varaanit tarkkailevat lähettyvillä olevia vihollisia pitämällä päätään pystyasennossa. Ne pelottelevat vihollisiaan kauemmaksi huitomalla hännällään ja sihisemällä äänekkäästi. Varaanit voivat myös avata suunsa, pullistaa kaulaansa ja laajentaa kehoaan näyttääkseen suuremmalta. Varaaneilla on voimakas häntä, jolla ne voivat iskeä lujaa ja tarkasti. Ne eivät pudota häntäänsä vaaran uhatessa, kuten jotkut muut liskolajit tekevät.
Varaaneilla on terävät ja pitkät kynnet sekä niiden leuat ovat vahvat. Varaanit ovat lihansyöjiä ja syövät ravinnokseen lähes kaikkea mitä pystyvät nielemään. Varaanit nielaisevat käärmeiden tapaan saaliinsa kokonaisena. Varaanien ravintoon kuuluvat esimerkiksi hyönteiset, linnut, pienet nisäkkäät, matelijat ja niiden munat sekä raadot. Lajit, jotka elävät vesistöjen läheisyydessä syövät mieluusti kaloja.
Varaani erittää myrkkyrauhasestaan myrkkyä, joka estää saaliin veren hyytymisen, ja saalis vuotaa hitaasti kuiviin.[3]
Lisääntyminen
Varaanilajien sukupuolilla on ulkonäöllisesti hyvin vähän jos ollenkaan eroa. Varaanit munivat 7–35 pehmeäpintaista munaa, tyypillisesti joen varsille pieniin koloihin tai vesistöjen lähettyvillä sijaitseviin puihin. Lisääntymiskausien aikaan joidenkin lajien koiraiden on havaittu taistelevan keskenään. Hautomiskausi kestää kahdeksasta kymmeneen viikkoa. Mustavesivaraanin hautomisaika on kuitenkin kahdeksasta kahteentoista kuukauteen.[5] Ainakin komodonvaraanilla partenogeneesi on mahdollista.[6]
Remove ads
Varaanilajeja
- Komodonvaraani[1] (Varanus komodoensis) on suurin ja tunnetuin varaani. Tunnetaan myös jättiläisvaraanina.
- Krokotiilivaraani (Varanus salvadorii) on pisin varaani. Tunnetaan myös puuvaraanina.
- Juovavaraani[1] (Varanus salvator) on erittäin nopea juoksija ja loistava uimari. Tunnetaan joskus myös ”vesivaraanina”.
- Valkokaulavaraani (Varanus albigularis) on rakenteeltaan erittäin massiivinen varaani. Lajia tavataan Keski- ja Etelä-Afrikassa.
- Niilinvaraani[1] (Varanus niloticus) on erittäin hyvä uimari, joka viihtyy myös puissa.
- Mangrovevaraani (Varanus indicus kalabeck) on erinomainen uimari, joka pystyy olemaan sukelluksissa jopa tunnin.
- Kirjovaraani (Varanus varius) on Australiassa elävä kookas, täysikasvuisena 1,5–2 metrin pituinen varaani.
- Suurvaraani (Varanus giganteus) on Australiassa elävä suurikokoinen mutta arka laji, jolla on aikuisena mittaa noin kaksi metriä.
- Gouldinvaraani[1] (Varanus gouldii) elää Australiassa.
- Bengalinvaraani[1] (Varanus bengalensis) esiintyy lähinnä Intiassa.
- Aavikkovaraani[1] (Varanus griseus) tunnetaan myös nimellä kaspianvaraani.
- Luzoninvaraani (Varanus grayi) elää Filippiineillä.
- Vesivaraani[1] (Varanus mitchelli) on pienikokoinen, Australiassa elävä laji.[1]
- Arovaraani[1] (Varanus exanthematicus) on Afrikasta kotoisin oleva pienikokoinen laji, jota pidetään Suomessakin lemmikkieläimenä.
- Kääpiövaraani[1] (Varanus brevicauda) on Australiassa elävä, vain 23-senttiseksi kasvava laji, jota pidetään myös lemmikkieläimenä.
- Piikkihäntävaraani (Varanus acanthurus) on kotoisin Länsi- ja Pohjois-Australiasta ja on nykyään melko suosittu lemmikkieläimenä. Se kasvaa enintään 70-senttiseksi.
- Varanus mertensi on pienin varaani. Se voi olla veden alla pitkiäkin aikoja.
- Varanus macraei on Uudessa-Guineassa elävä laji, joka löydettiin vuonna 2001.[7]
- Varanus boehmei on Uudessa-Guineassa elävä laji, joka löydettiin vuonna 2003.[7]
- Varanus reisingeri on Uudessa-Guineassa elävä laji, joka löydettiin vuonna 2005.[7]
- Sinihäntävaraani (Varanus semotus) on Massaun saarella elävä laji, joka löydettiin vuonna 2016.[8]
- Megalania (Varanus prisca eli Megalania prisca) oli esihistoriallisena aikana eteläisessä Australiassa elänyt noin 4,5-6 metriä pitkä ja yli 600 kg painanut varaanilaji. Se on suurin tunnettu varaanilaji, joka hävisi sukupuuttoon noin 40 000 vuotta sitten.
Remove ads
Alasuvut
Luettelo suvun Varanus alasuvuista.
- Alasuku Euprepiosaurus
- Alasuku Odatria
- Alasuku Papusaurus
- Alasuku Philippinosaurus
- Alasuku Polydaedalus
- Alasuku Psammosaurus
- Alasuku Soterosaurus
- Alasuku †Varaneades
- Alasuku Varanus
Varaanilaji, jota ei ole määritetty mihinkään edellisistä alasuvuista: Varanus spinulosus, Salomoninsaarilla elävä laji.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads