lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Valkoposkitiira (Chlidonias hybridus) on Suomessa harvoin vieraileva merilintu. Se jaetaan alalajeihin asuinpaikkansa mukaan.
| Valkoposkitiira | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Heimo: | Lokit Laridae |
| Alaheimo: | Tiirat Sterninae |
| Suku: | Mustatiirat Chlidonias |
| Laji: | hybrida |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chlidonias hybrida |
|
 |
|
| Katso myös | |
Linnun pituus on 26 cm ja paino 60–100 g. Vanha kesäpukuinen lintu muistuttaa tuttuja kala- ja lapintiiraamme, mutta pyrstön lovi on matala ja puku kauttaaltaan harmaampi. Koivet ja nokka ovat punaiset.
Esiintyy laikuittain Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä sieltä itään Intiaan ja Kiinaan. Yksi alalaji pesii Australiassa ja toinen Itä-Afrikassa. Euroopassa ja Aasiassa asuvat valkoposkitiirat muuttavat talveksi Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan.
Pesii umpeen kasvavilla ja ruohottuneilla sisämaan järvillä ja jokien varsilla ja suistoissa. Ruokailumaastona voivat olla myös pellot, suot ja muut kosteikot sekä erilaiset lammikot ja altaat.
Valkoposkitiira tekee 2–3 munaa kelluvaan pesään. Matalassa vedessä pesä voi olla pohjassa kiinni. Haudonta-aika on 18–20 päivää. Sukukypsä 2-vuotiaana. Se pesii joskus naurulokkien seassa hakien näiltä suojaa pedoilta.
Valkoposkitiira syö ennen kaikkea hyönteisiä, jotka se sieppaa lennosta. Se syö myös pieniä rapuja, kaloja ja sammakoita.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
